TVY:n lausunto ao. TEM:n lausuntoesitykseen TEM / TYO / RATO luonnos 6.9.2016

 

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain, työttömyysturvalain ja työsopimuslain muuttamisesta

TVY toteaa alkuun, että lausuntoon annettu aika ei ole ollut riittävä perinpohjaisen lausunnon antamiseen, koska asioiden selvittämiseen ja kentän ääneen kuluu aikaa. TVY kuitenkin kiittää siitä, että RATO luonnokseen on annettu mahdollinen aikaikkuna kommentointiin, mutta toivoo, että hallitus antaisi mahdollisuuden vielä uuteen lausuntokierrokseen.

Työnhakijan haastattelu ja työllistymissuunnitelma

TVY pitää hyvänä, että hallitus parantaa työnhakijan haastattelun tiheyttä ja työllistymissuunnitelman päivitystä 3 kk välein

TVY:n tietoon tullut pääasiallinen asiakaspalaute on ollut, että TE-palveluiden kohtaaminen on liian harvaa. 6 kk tapaamisaikoja lykätään, vaikka työtön työnhakija toivoo ratkaisua omaan työllistymiseensä.

Hallituksen asenne on kyseenalainen tilanteissa, joissa työtön laiminlyö mahdollisuutta tavata TE- palveluiden työntekijä. Mikä sitoo TE-palveluita käytännössä, että aikoja noudatetaan? On myös niin, että pitkiä ja työnhakijalle kalliita matkoja on kuljettu, mutta asiakaspalvelua ei ole saatu.

TVY myös kyseenalaistaa hallituksen linjauksen, että TE-palveluiden lakisääteisiä haastatteluja toteuttavat yksityiset yritykset. Millä mittareilla yksityisten yritysten toiminnan tehokkuutta mitataan? Mikä on työttömien oikeusturva, kun lakisääteisiä palveluita tarjoavat yksityiset yritykset? Onko yrityksillä oikeus käyttää URA-palveluiden tietoja? Onko työttömällä oikeus valittaa tiedoista, joita yritykset merkitsevät hänestä?

On eri asia, jos yksityiset yritykset toteuttavat haastatteluja ilman, että työttömälle tulee seuraamuksia siitä, että ei tule haastatteluun. Onko tutkittu sitä, ettei tule porsaanreikiä siitä, että yritykset väittävät toteuttaneensa velvoitteensa, mutta näin ei toteudu käytännössä. Mikä taho seuraa, että velvoitteet toteutetaan loppuun asti?

 

Työkokeilu

Rekrytointikokeilusta TVY on lausunut jo aiemmin. TVY kiittää hallituksen esitystä siitä, että se on kaksivuotinen, jolloin käyttöä voidaan seurata.

 

Palkkatuen ja starttirahan rahoitus

TVY pitää uutta rahoitusjärjestelmää, jolla kasvatetaan palkkatuen volyymiä hyvänä kehityksenä. Starttirahan heikennystä TVY pitää huonona kehityksenä. Onko niin, että 18 kk ja 12 kk välisen starttirahan myöntämisellä ei ole eroa yrityksen kannattavuuden näkökulmasta? Onko seurattu yrityksen perustaneiden jatkopolkuja, kun starttirahalla käynnistetty yritys on ajettu alas? Työllistyvätkö muutoin vai jäävätkö pitkään työttömiksi?

 

Palkkatuki

TVY pitää esityksen linjausta erittäin huolestuttavana, jossa ehdotetaan, että käytetään palkkatukea etenkin niiden henkilöiden kohdalla, joilla työttömyys on vaarassa pitkittyä. Tämä linjaus käytännössä evää mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömiltä, joiden työttömyys on jo pitkittynyt. Tätä uutta linjausta perustellaan vaikuttavuudella.

Pitkäaikaistyöttömiä on jo lähes 130 000. Onko hallitus ja TE-palvelut sitä mieltä, että näistä pitkäaikaistyöttömistä ei löydy enää kuin muutamia tuhansia henkilöitä, jotka ovat palkkatuella työllistettävissä?

Kuntouttava työtoiminta tai muu ei-työsuhteinen toiminta ei korvaa palkkatukea. Ilman työsuhteista palkkatukea ei järjestetä palveluita, ei ohjata kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Koko työllisyyspalvelujärjestelmän uskottavuus on vaarassa, jos ei-työsuhteiset toimenpiteet eivät johda palkkasuhteiseen työhön ja eteenpäin avoimille työmarkkinoille.

Kerrotaanko profilointityökalun asiakkaille, miten heidät on profiloitu asiakastyössä?

TVY pitää hyvänä, että palkkatukea jatketaan kolmannella sektorilla, mutta pitää huonona, että resurssia kavennetaan, aikana jolloin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, ja nimenomaan kolmannen sektorin työkaluja tarvitaan, että ihmisten työkyky pysyy yllä tai paranee.

Työssäoloehdon kertyminen vain 75 % on heikennys, mikä lisää kuntien kustannuksia, koska työttömät saattavat joutua turvautumaan kuntien sosiaalitukeen. Kannustinvaikutusta on turha hakea työssäoloehdon heikennyksestä. Työttömien näkökulmasta menee vain usko palvelujärjestelmään, kun ei pääse ansioturvan piiriin, kun tekee työsuhteista työtä. Ansiopäiväraha on kuitenkin monelle työttömälle tärkeä jo siinäkin mielessä, että silloin moni työtön tuntee olevansa hieman arvostetumpi kuin työmarkkinatuella ollessaan.

Tarkoituksenmukaisempaa työllisyyspolitiikkaa on luoda riittävän monipuoliset kannustinjärjestelmät kolmannen sektorin toimijoille, jotta ne osaavat parantaa toimintaansa, kuin rangaista työtöntä, jos työpaikkaa ei löydy. Kannustimiin kuuluu myös sosiaalisen hyvinvoinnin sekä työkyvyn vahvistumisen kriteerit.

 

Kulukorvaus

TVY ei usko, että kulukorvauksen poistaminen juurikaan vaikuttaa siihen, miten omaehtoista koulutusta sovelletaan. Yli 50-vuotiaiden työllistymiseen tarvitaan sitä, että työttömyysturvalla voi opiskella päätoimisesti. Lisäksi on tärkeä tuoda esille hyviä kokemuksia yli 50-vuotiaiden työllistymisestä koulutuksen jälkeen. Suomessa moni yli 50-vuotias kokee ikäsyrjintää. Tätä ongelmaa tulisi selvittää nykyistä enemmän. Mistä tämä johtuu, vaikka osa kouluttautuukin uudelleen?

Alle 25-vuotiaille ehdotetaan maksettavan kulukorvaus työkokeilun ajalta. Tämä on hyvä kehitys.

 

Alueellinen liikkuvuus

Hallituksen esitys liikkuvuuden osalta on hyvin perusteltu. Hyvä että avustukset yhdistetään yhdeksi avustukseksi.

Herää kysymys, riittääkö se työllisyyden edistämisen näkökulmasta? Omistusasuntojen lunastaminen syrjäseuduilta järkevällä korvauksella olisi tehokkaampi keino avustaa liikkuvuutta. Samalla tulisi vauhdittaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.

 

Tiedonsaantioikeus

On hyvä kehitys, että 200 pv. työmarkkinatukisaaneiden tiedonsaantioikeus kunnille laajenee. Kuntien tulee voida reagoida muutokseen.

 

Lyhytkestoinen työ yrittäjänä

Hyvä, että lyhytkestoista päätoimista työtä yrittäjänä olevien oikeus paranee toimia yrittäjinä, siten että työttömyysturva säilyy.

 

Muutoksenhaku

TVY:lle ei ole annettu asiakaspalautetta tilanteista, jossa omaehtoisen opiskelun keskeyttämistä olisi määrärahasyistä estetty.

 

Laki työsopimuslain muuttamisesta, 13 luku, Erinäisiä säännöksiä 6 §, Säännösten pakottavuus

TVY ihmettelee, miksi vuonna 2014 Työsopimuslainsäädännön poikkeuksia ei jatketa täysimääräisesti? Sellaista työsopimuslain rikkomusta, mitä pelättiin AY-liikkeen puolelta ei ole tapahtunut. Työpajojen ja valmentavien yhdistysten, sekä elinkeinotoimintaa harjoittavien yhdistysten, joiden missiona on tukea työttömiä avoimille työmarkkinoille, toiminnan edellytykset on turvattava jatkossa.

Ilmankin näitä rajoituksia yhä laajempi joukko työttömiä on syrjäytymässä pysyvästi työmarkkinoilta. Talous ei vedä, eikä TEM ole riittävästi resursseja palvella asiakkaita, eikä maassa panosteta riittävästi aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan.

Silloin kun taloudellinen nousukausi koittaa, Suomella ei ole riittävästi työvoimaa, jota palkata, jos ei ylläpidetä kaikkia mahdollisia palveluita, joilla saadaan työnhakijoille lisäarvoa. Työttömiä yksinkertaisesti syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta. Tästä on viitteitä eri suunnilta, eikä sanktiopolitiikalla ole vaikutusta, kun vahinko on tapahtunut. Yritykset palkkaavat vain motivoitunutta, sitoutunutta ja osaavaa henkilökuntaa. Vähempi ei riitä.

Sen sijaan, että lailla pyritään vaikeuttamaan kolmannen sektorin toimintaa, kannattaisi kehittää koko

Suomea koskevat yhteismitalliset laatukriteerit toiminnalle, jolla pyritään parantamaan työllisyyttä.

Vaikuttavuudeksi ei riitä työllistyminen avoimille työmarkkinoille, koska paikkakuntaiset taloudelliset realiteetit vaihtelevat niin paljon. TE-palveluilla tai muulla valtion rahoittamalla instituutiolla tulee olla mahdollisuudet työkykyä, osaamista ja elämänhallintaa tukevaa TE-suhteista työtä.

 

TVY:n puolesta,
Jukka Haapakoski
toiminnanjohtaja

TVY:n lausunto hallituksen esitykseen laeiksi perustulosta STM051:00/2016, 25.8.2016

TVY arvostaa hallituksen halukkuutta kokeilla perustuloa ja pitää kokeilua kannatettavana sekä historiallisena. Kokeilu on saanut merkittävää, positiivista kansainvälistä huomioita, ja kokeilua kannattaakin hyödyntää kansainvälisenä PR:nä, jolla voisi Suomea tuoda esille sosiaalisesti innovatiivisena ja ennakkoluulottomana maana. Perustulokokeiluun kannattaa jo pelkästään tästä syystä panostaa ja toteuttaa se mahdollisimman hyvin. Perustulokeskustelua on Suomessakin käyty jo 80-luvulta lähtien ja vastaavaa ikkunaa perustulon kokeiluun ei ole aiemmin vielä ilmaantunut Suomessa, eikä muissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Suomi on tässä Ruotsia edellä. 70-luvulla toteutetut pohjoisamerikkalaiset kokeilut eivät ole vertailukelpoisia nykyiseen monimutkaiseen suomalaiseen yhteiskuntaan suhteutettuna.

TVY:n linjana on ollut, ettei perustulokokeiluun valikoidulta henkilöltä evättäisi muita tarveharkintaisia etuja, jottei hänen perusturvansa vaarannu kokeilun aikana. TVY kiittää hallitusta valitsemastaan Perustuslain mukaisesta kokeilusta.

Perustulokokeilun oikeudellinen perusta on hyvin valmisteltu. Kohderyhmä on kokeilun kannalta mielekäs, koska työttömien sosiaaliturvaetuuteen liittyvistä kannustimista on käyty pitkään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

TVY toteaa, että hallituksen esitys ei vastaa universaalin perustulon ideaalia, jossa kaikille kansalaisille taattaisiin perustulo tulotasosta riippumatta.

Tutkimusasetelman ulkopuolelle jää ryhmiä, jotka voisivat oletettavasti parhaiten hyödyntää perustuloa. Näihin kohderyhmiin kuuluvat työttömyysturvan ulkopuolelle kuuluvut työikäiset ryhmät esim., pienet yhden hengen yritykset, osa-aikatyötätekevät, keikkatyötä tekevät, tulottomat työtä vailla olevat henkilöt, tai lyhyiden määräaikaisten kokoaikatöiden tekijät.

Kokeilu ei myöskään tuota informaatiota perustulon mahdollisista negatiivisista kansantaloudellisista vaikutuksista, kuten esim. säännöllisiä työtuloja nauttivien henkilöiden mahdollisista siirtymisistä osa- aikaisiksi työntekijöiksi.

Perustulo toteutetaan taloudellisessa suvantovaiheessa ja sillä voi olla merkitystä siihen, kuinka hyvin töitä syntyy. Kokeilu on myös lyhyt – vain kaksi-vuotinen. Pitkäaikaiset kannustinvaikutukset jäävät huomiotta.

Tiedottamisessa kannattaa varmistaa mahdollisimman hyvin, että kokeiluun valitut ymmärtävät, miten perustulo vaikuttaa heidän talouteensa.

Suurin haaste kokeilussa liittyy tutkimusotannan pienuuteen (katsokaa alle). TVY ehdottaa, että kokeiluun valittaisiin 10 000 satunnaisotannalla valittua henkilöä esityksen 2 000 henkilön sijaan. Näin voitaisiin paremmin hallita tutkimusasetelman mahdollisia riskejä sekä turvata jatkotutkimuksille riittävän laajaa ja syvällistä tutkimusaineistoa.

 

Tiivistelmä perustulokokeilusta

Perustulolla pyritään selvittämään vastikkeettoman tuen kannustinvaikutuksia. Nykyinen  sosiaaliturvajärjestelmä on kansalaisille vaikeaselkoinen tilkkutäkkimäinen. Perustulon toivotaan  kannustavan työhön. Sillä voi olla myös muita sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Hallituksen perustuloesityksessä ehdotetaan 560 euron verotonta perustuloa vuosille 2017 ja 2018.  Kokeilun piiriin kuuluvat:

  • 2000 satunnaisotannolla valittua henkilöä
  • kohdejoukolle on maksettu joko peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vuoden 2016 marraskuun

 

Perustulokokeilun rajaukset

 

 

 

  • Ulkopuolelle rajataan alle 25-vuotiaat (opintojen perusteella) ja yli 58-vuotiaat (eläkepoistuman ja eri eläkkeiden takia)
  • Lomautusetuudella olevat eivät kuulu joukkoon, koska heillä on voimassa oleva työsuhde
  • Ahvenanmaan alueella asuvat eivät kuulu joukkoon
  • Holhoustoimessa annetun lain piirissä olevat edunvalvojat
  • Suomen ulkopuolella asuvat henkilöt (tai kokeilun aikana 30 pv. ulkomailla) tai vieraan vallan sosiaaliturvan piirissä olevat henkilöt työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 9 1 momentti maksettu etuus kunnan sosiaalitoimelle (koska kyseisillä henkilöillä on todennäköisesti elämänhallinnallisia yms. painavia harkinnanvaraisia  syitä, jotka tod. estäisivät kannustinvaikutusten toteutumisen)
  • Ne henkilöt jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä (esim. sairaala- tai laitoshoito, asevelvollisuuden suorittaminen, vankeusrangaistus)
  • Perustulon saajalla ei ole oikeutta opintukilain mukaiseen opintorahaan, asumislisään ja opintolainan valtiontakaukseen (yli 25- vuotias päätoiminen opiskelija voi saada perustulon)

Kokeiluun valittu henkilö ei voi kieltäytyä perustulosta.

 

Sovitellut etuudet

Perustuloon sovitellaan laskennallisesti muita etuja, mutta aina siten, että perustulon henkilösaaja ei  häviäisi nettona, mutta hän voisi hyötyä näistä am. sovitelluista eduista. Perustulon kanssa  yhteensovitettavia etuja olisivat seuraavat edut:

  • työttömyysetuudet
  • sairauspäiväraha,
  • osa-sairauspäiväraha
  • vanhempainpäiväraha
  • erityishoitoraha
  • kuntoutusraha
  • tartuntatautilain mukainen päiväraha ja ansionmenetyskorvaus

 

Tutkimusasetelmaan liittyvät riskit ja ongelmat

Kokeilun suurin riski on otokseen liittyvät vääristymät, jotka juontuvat otoksen vähäisestä määrästä.  Kannustinvaikutuksiin liittyy paljon ulkopuolisia tekijöitä. Kokeilussa on tarpeen erotella mahdolliset  taloudelliset, yksilökohtaiset ja rakenteelliset muuttujat, jotta todelliset kannustinvaikutukset saadaan  aineistosta eroteltua.

Alla on tämänkaltaisia tutkimuksellisesti mielekkäitä huomioita, jotka ovat mielestämme etukäteen tarpeen hallita jo otosvaiheessa. Vaarana on, että 2 000 henkilön otoksessa jokin ryhmä on yliedustettuna (esim.

1000 päivää työttömänä olleet Kotkassa asuvat yksinelävät naiset). Näissä tapauksissa lienee tarpeen tehdä  uudelleen valikointi. TVY pitääkin 2 000 työttömän otosta liian pienenä, ja suosittelee vahvasti 10 000  työttömän ottamista kokeiluun.

  • Työttömyysturvan piiriin kuuluu n. 100 000 työllisyys- ja muiden aktivointipalveluiden piirissä olevaa henkilöä (myös palkkatuen perusosaan maksetaan jatkossa kelan työttömyysturvaa). Näiden palveluiden piirissä olevilla henkilöillä voi olla kokopäivätyön kaltaisia velvoitteita, jotka voivat  estää ansioihin liittyvien kannustimien toteutumista. Kokeilun kannalta on mielekästä rajata ne  toimenpiteissä olevat työttömät kokeilun ulkopuolelle, jotka eivät voi tosiasiallisesti hyödyntää  kokeilua. Lisäksi tämä ryhmä tuottaisi mielenkiintoista vertailuaineistoa  kannustinvaikutuskeskusteluun.
  • Onko kokeilussa huomioitu kokeilun aikana laukeavia palveluvelvoitteita (aktivointisuunnitelma, monialainen työllistymissuunnitelma, työllistymissuunnitelma), jotka sitovat työttömät  työllisyyspalveluihin esim. kuntouttavaan työtoimintaan? Näissä tapaukissa tosiasiallisten  kannustinvaikutusten saaminen estyy.
  • Pitkäaikaistyöttömiä on n. 130 000 ja alle vuoden kestävää työttömyyttä on n. 240 000 työttömällä. Kunnan sakkomaksut aktivoituvat 300 päivän työmarkkinatuen jälkeen ja voimistuvat 1 000  työmarkkinatukipäivän jälkeen. Olisiko syytä tarkastella näitä kaikkia ryhmiä erikseen?
  • Pitkäaikaistyöttömissä on kaksi toisistaan poikkeavaa ryhmää eli ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevat työttömät ja perusturvalla olevat työttömät. Nämä kaksi ryhmää on hyvä  tarkastella aineistossa erikseen.
  • Kokeilu on satunnainen ja alueellisesti neutraali, mutta onko vaarana, että pienten kuntien otokset jäävät liian pieneksi tai suuriksi? Pitäisikö otantaa tehdessä ensin karsia verrokkikunnat niistä  kunnista, jotka kuuluvat perustulon piiriin? Koeasetelmassa on syytä tarkastella 6 suurta kaupunkia  omana ryhmänään ja saada riittävän kattava otos myös pienempien kuntien eroista
  • Miten hallitaan korkean työttömyysasteen kunnat ja matalan työttömyysasteen kunnat? Saadaanko riittävästi muuttujia, jotta voimme selvittää kysynnän vaikutukset lisääntyneeseen työn  tarjontaan?
  • Koeasetelman kannalta on mielekästä pohtia, iän, sukupuolen, perhekoon sekä perheen tulotasoon liittyviä kannustinvaikutuksia. Koko perheen sosioekonomisella ja kulttuurillista viitekehyksellä on merkitystä. On mielenkiintoista kannustinvaikutusten näkökulmasta koostuvatko perheen ansiot kokonaan julkisista tuista vai onko perheellä myös palkkatuloja.

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat, joilla on työkyvyttömyyseläke, on rajattu kokeilun ulkopuolelle. Tällä  ryhmällä on potentiaalia hankkia ansiotuloja, mutta kansaneläkelain mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä,  työkyvyttömyyseläke leikkautuu kokonaan pois, jos henkilö ansaitsee yli (743,84 €/kk). Perustulokokeilu  auttaisi selvittämään mitä kannustinvaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeellä on tämän viiteryhmän kohdalla.

Onko riski, että perustulo voisi vaikuttaa kielteisesti opiskelijoiden tilanteeseen siinä tapauksessa, että  opintolainaa on haettu valtiontakausta (pidemmällä aikavälillä, mitä koeaika kestää), ja opintolaina evätään  kun henkilö saa perustulon?

Tiedote 20.9.2016, julkaisuvapaa heti

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry: Seuraamme tarkkaan millaiset kortit hallitus jakaa ja jääkö työttömille vain Pekka käteen

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö TVY ry:n hallituksen jäsenet seuraavat tänään klo 12 alkaen Eduskunnan talousarviokeskustelua istuntosalin lehteriltä. TVY:ssä ja sen sadassa jäsenyhdistyksessä seurataan tarkkaan, mitä työllisyystoimia hallitus aikoo tehdä ja kuinka kansanedustajat suhtautuvat työttömiin.

Keep reading →