Hallituksen kehysriihessä esittämä työttömien aktiivimalli on työttömyysturvan heikennys!

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Satu Taavitsaisen mukaan ”Hallitukseen kehysriihessä 25.4.2017 esittämä työttömyysturvan aktiivimalli on käytännössä työttömien työttömyysturvan heikennys.” Vaikka työtön olisi kuinka aktiivinen, avointen työpaikkojen määrä ja julkisten työllisyyspalveluiden tarjonta, ovat aivan liian vähäisellä tasolla, jotta kaikki työnhakijat voivat osoittaa aktiivisuutensa.

Aktiivimalli koskee kaikkia työttömiä. Aktiivimallin ideana on, että mikäli työtön ei ole 65 työttömyysetuuspäivän aikana tehnyt viikon työtä tai osallistunut viideksi päiväksi työllisyyspalveluihin, hän menettää yhden korvauspäivän kuukaudessa, eli 4,65 prosenttia työttömyysturvasta. Esitykseen kuuluu lisäksi omavastuuajan lyhentäminen seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Työttömien Keskusjärjestö muistuttaa, että helmikuussa Työ- ja elinkeinominiteriön tilastojen mukaan uusien julkisesti avoinna olevien työpaikkojen määrä helmikuussa 2017 oli 57 000. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 332 000. Töitä ei riitä kaikille.

Hallituksen esittämässä aktiivimallissa ristiriitaista on myös se, että työllisyystoimenpiteistä on vähennetty hallituskauden aikana reilulla kolmanneksella siitä tasosta, millä ne ovat olleet edellisten hallituskausien aikana. Etenkin kolmannelta sektorin palvelupaikoista on leikattu.

Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste, jolla mitataan osallistumista työllisyyspalveluihin, on vain n. 27,5 prosenttia. Miten saadaan kaikille työnhakijoille mahdollisuus osallistua työllisyyspalveluihin?

Hallituksen on investoitava työllisyyspalveluihin, jos aktiivimalli halutaan toteuttaa oikeudenmukaisesti. ”Muussa tapauksessa aktiivimallista tulee työttömien lotto, jossa suurin osa työttömistä voi vain hävitä.” Sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Satu Taavitsainen,
Puheenjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
satu.taavitsainen@eduskunta.fi
0440 905546

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja,
Työttömien Keskusjärjestö ry
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
050 577 2580

Työ- ja elinkeinoministeriö 24.3.2017

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijanlausunto aiheesta: Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut.

 

Esityksen tavoitteet

TVY tukee kokeilujen tavoitteita, joita ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, lähipalvelujen ja kasvokkain tapahtuvan palvelujen saatavuuden parantaminen sekä erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja nuorten työmarkkinoille pääsyn parantaminen.

TVY epäilee kuitenkin, etteivät tavoitteet toteudu, koska kokeiluille ei ole varattu erillisrahoitusta eikä kokeilut saa lisätä valtion menoja.

 

Kokeilun kesto ja ajankohta

Tässä vaiheessa on kyse työ- ja elinkeinoministeriön laatimasta luonnoksesta. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot noin parilta kymmeneltä keskeiseltä taholta. Jos lausunnot halutaan käsitellä perusteellisesti, menee niiden analysointiin oma aikansa. Siten hallitus esitys tullee eduskuntaan vasta touko-kesäkuussa.

Luonnoksessa katsotaan, että laki voidaan säätää tavallisessa lainsäätämis-järjestyksessä. Hallituksen esityksestä pyydetään kuitenkin perustuslakivaliokunnan lausunto. Tämä vie oman aikansa. Näiden tietojen valossa näyttää siltä, että lain voimaantulo lykkääntyy syksyyn 2017. Silloin kokeiluun jää aikaa vain vähän yli vuosi.

Näin laajaan ja erityispiirteiseen asiakasryhmään kohdentuva kokeilun tulisi olla kestoltaan vähintään kaksi vuotta, jolloin ensimmäisen vuoden kokeilutuloksien mukaisia epäkohtia olisi mahdollista korjata ja hioa vielä toisena kokeiluvuotena.
TVY pitää lakiluonnosta esimerkkinä siitä, että suurella kiireellä pyritään toteuttamaan kokeiluja, joihin pitäisi varata enemmän aikaa ja perusteellisempaa harkintaa.

Käytännön kokemuksesta tiedetään myös, että työllisyysmäärärahojen riittämättömyys tulee aiheuttamaan haasteita kokeilujen toteutukselle. Voidaan siis olettaa, että kokeilut pääsevät aidosti käyntiin vasta vuoden 2018 alusta lukien.

 

Erillisrahoituksen puuttuminen

TVY pitää huonona sitä, että alueellisten kokeilujen toimeenpanoon ei ole varattu erillisrahoitusta eivätkä kokeilut saa lisätä valtion kustannuksia. Kun lakiluonnoksen tavoitteena on muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, ei ole realistista odottaa tuloksia ilman taloudellisia panostuksia.

Näin mm. seuraavat kokeilut jäävät toteutumatta: palkkatukijakson keston pidentäminen nykyisestä, tuen tason korottaminen ja luopuminen kokonaan työttömän osaamisen arvioinnista palkkatukea myönnettäessä. Myöskään uusia työllistymistä edistäviä palveluja, jotka muuttaisivat valtion ja kunnan välistä maksuosuutta työmarkkinatuen rahoituksessa, ei määrärahasyistä katsottu mahdolliseksi ottaa käyttöön.

 

Vastuu asiakasprosessista

Kuntapohjaisissa kokeilussa kunta vastaisi asiakasryhmän palveluprosessista ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta. Tämä olisi vain reilun vuoden kestävä välivaihe ennen kuin työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät maakunnan vastuulle. TVY epäilee, että näin suurien muutosten tekeminen perä jälkeen ilman taloudellisten resurssien lisäämistä voi vain vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä ja palveluohjauksen sujuvoittamista.

Palvelujen järjestämisvastuun on todettu siirrettävän maakunnille vuoden 2019 lukien, mutta yksityisten palveluntuottajien vastuut tai tuotettavien palveluiden laatu ja yhdenvertaisuus on vielä puutteellisesti määritelty. TVY pitää suurena vaarana sitä, että työvoima- ja yrityspalveluiden siirtyessä maakunnille pitkäaikaistyöttömien ja pidempään työttömänä olleiden tilanne heikkenee entisestään.

 

Kuntatyöntekijöiden perehdyttäminen ja tietojärjestelmät

Lakiluonnoksen mukaan kohderyhmään kuuluu yhteensä 51 300 työtöntä työnhakijaa. TVY painottaa sitä, että työtekijöitä tulee perehdyttää riittävästi ja tietojärjestelmien muutoksiin tulee varata riittävästi resursseja, jotta palvelu toimii kohderyhmäläisille.

Nopealla aikataululla toteutetussa lyhytaikaisessa kokeilussa on vaarana, että se sekoittaa asioita enemmän, jolloin asiakkaina olevat työttömät työnhakijat kärsivät eikä kokeiluilla saada niitä hyötyjä, joita sille on asetettu.

Kokeilussa tulee varmistaa, ettei siinä tule samanlaisia ongelmia kuin toimeentulotuen siirrossa Kelalle vuoden 2017 alusta lukien.

 

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen

Lakiehdotuksen mukainen työvoimapoliittisen lausunnon antamisen säilyttäminen kokeilualueiden työ- ja elinkeinotoimiston vastuulla, tuntuu edellä mainittujen työnhakijaasiakkaan kannalta hämmentävältä. Kunnan järjestämisvastuun alle lukeutuva työnhakija siis asioi kunnan työllisyyspalveluissa, työvoimapoliittisen lausunnon hänen osaltaan antaa TE-toimisto ja työttömyysetuuden maksamisesta vastaa Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa. Miten mahtaa käydä tilanteessa, jossa palveluketjussa ilmenee ongelmia?

TVY:n mielestä kokeiluissa olisi pitänyt mahdollistaa työvoimapoliittisen lausunnon antamisen siirto maksajataholle, kuten se on suunniteltu toteutettavan tulevassa maakuntamallissa.

 

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi on tavoitteena hyvä, mutta TVY epäilee tavoitteen saavuttamista pelkästään organisatorisilla uudistuksilla. Vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden palveluohjaus vaatisi myös rahallista panostusta.

Työttömien asiakastarpeiden arviointi, henkilökohtainen kasvokkain annettava palvelu, asianmukainen ohjaaminen sekä palvelukokonaisuus ja sen toimivuus ovat niitä tekijöitä, joihin uusilla kokeiluilla toivotaan löytyvän ratkaisumalleja. Tämä tuskin onnistuu säilyttämällä määrärahat ja resurssit ennallaan.

 

Kokeilun tuloksien hyödynnettävyys

Alkavien kokeilujen tuloksia ei vielä ole hyödynnettävissä tilanteessa jossa TE-palveluiden järjestämisen/toteuttamisen linjaukset on tarkoitus saada jo tänä keväänä valmiiksi.

 

Sosiaalinen kuntoutus ja työelämäkokeilu

Esityksessä ehdotetaan, että kokeiluihin kuuluvissa kunnissa kuntouttava työtoiminta korvattaisiin työelämävalmiuksia kehittävällä työelämä-kokeilulla ja sosiaalihuoltolain mukaisella sosiaalisella kuntoutuksella.

Lakiluonnoksesta ja sen tausta-aineistosta ilmene, että kuntouttava työtoiminta on enemmän sosiaalipoliittinen kuin työllisyyspoliittinen toimenpide. Tämä vastaa TVY:n kuntouttavaa työtoimintaa järjestävien toimijoiden näkemyksiä, sillä asiakaskunta on viime vuosien aikana muuttunut paljon moni-ongelmaisemmaksi ja haasteellisemmaksi avointen markkinoiden ohjausten kannalta.

Esitys siitä että, sosiaalista kuntoutusta voitaisiin järjestää rinnakkain työelämäkokeilun kanssa niin, että henkilö kävisi esimerkiksi kerran viikossa työelämäkokeilussa ja kolme kertaa viikossa sosiaalisessa kuntoutuksessa (esim. mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutus), tulee aiheuttamaan ongelmia. Asiakkaat eivät välttämättä tämän kaltaisia rajauksia ymmärrä. Asiakkaiden ongelmat ja rajoitteet eivät myöskään rajaudu eikä niitä voida poistaa vain toisesta näkökulmasta.

TVY pitää huonona sitä, että työelämäkokeilussa ei osallistujalla ole mahdollisuutta
saada korvausta matkakustannuksista niin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Lakiluonnoksessa mainitaan mahdollisuudesta saada matkakustannuksiin toimeentulotukea, mutta tämä merkitsee työttömän kannalta ylimääräistä hakemista ja myös kuormittaa turhaan toimeentulotuesta päättäviä viranomaisia. TVY esittää, että työelämäkokeilussa osallistujan edut olisivat samanlaiset kuin kuntouttavassa työtoiminnassa.

 

Työelämäkokeilu yrityksissä

Lakiluonnoksen mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta poiketen työelämäkokeilua
järjestää myös yrityksissä. Perusteina todetaan asiakkaiden siirtymisen helpottaminen kohti avoimia työmarkkinoita.

TVY:n epäilee, ettei yrityksissä järjestettävä työelämäkokeilu tule toimimaan, koska yritysten lähtökohtana on tuottaa voittoa. Silloin on vaarana, että työelämäkokeilussa
olevia työttömiä vain käytetään halpatyövoimana tekemään toisarvoisia työtehtäviä.

Työttömyyden ollessa nykyisellä korkealla tasolla, on vaikea saada työ- tai työkokeilupaikkoja yrityksiin avoimille työmarkkinoille täysin työkykyisille ja osaaville työnhakijoille.

 

Työttömyyden kokonaiskustannusten säästöt

Työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvien kokonaiskustannusten oletetaan vähenevän merkittävästi vasta kun työtön työllistyy avoimille työmarkkinoille.

TVY muistuttaa, että meillä on ja tulee aina olemaan asiakasryhmä, joka ei tule työllistymään avoimille työmarkkinoille ja siksi tarvitaan työllisyydenhoidon toimenpiteitä, työllisyysmäärärahaa ja erilaisia palveluprosesseja tämän asiakasryhmän työelämäosallisuuden turvaamiseksi.

Kansalaisten, työssä käyvien ja työttömien, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu edellyttää, ettei työllisyyden hoidon määrärahoja jatkuvasti leikata. Samoin työvoimapalveluiden asiakaslähtöisyys, sujuva ja yksilöllinen palvelu vaarantuvat, jos resursseista leikataan liikaa ja uudistuksia toteutetaan pelkästään organisatorisesti ilman uusia panostuksia.

 

Lopuksi

TVY on erittäin huolissaan, miten käy pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkinaasemassa olevien työnhakijoiden suunnitellussa maakuntamallissa.

TVY korostaa sitä, että maakuntamallin toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömien ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palveluihin ja työllistämistoimiin.

 

Jyväskylässä, maaliskuun 24. päivänä 2017
TVY ry:n psta:
Eija Tuohimaa
TVY:n hallituksen jäsen

Työelämä ja tasa-arvovaliokunta 10.03.2017

0 5/2017 vp Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijanlausunto aiheesta työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa, vaikkakin lausunnon valmistelu on ollut haastavaa tilanteessa, jossa tietoa on ollut saatavilla hyvin niukasti.

TVY ei kannata TE-palveluiden yksityistämistä, sillä työvoimapalveluiden siirto kilpailuille markkinoille vaarantaa palvelun saannin yhdenvertaisuuden ja laadukkuuden eikä ole olemassa tutkimuksellista näyttöä siitä, että palveluiden yksityistämien olisi tuonut työttömille hyötyä.

 

Työvoimapalveluiden kilpailuttaminen ja markkinaehtoisuus

Yksityisten yritysten alkaessa tuottaa työvoimapalveluja kilpailuolosuhteissa on vaarana, että työttömien oikeusturva sekä vaateet hyvälle hallinnolle vaarantuvat. Perustuslaki 124§:
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ei saa vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa eikä muita hyvän hallinnon vaatimuksia.

Tällä hetkellä ei ole sellaisia yrityksiä, jotka ovat valmiita ottamaan kattavasti kokonaisvastuun erityistä tukea tarvitsevien, vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien koko palveluntuotannosta. Uhkana on, että suuri osa ihmisistä jää palveluiden ulkopuolelle.

 

Palveluiden tuottaminen asiakastarpeiden perusteella

Kasvupalvelulakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että sekä kasvupalvelu- ja sote-uudistuksen että koko maakuntauudistuksen onnistumisen kannalta keskeistä on, että erilaiset palvelut sovitetaan toisiinsa ja tuotetaan asiakastarpeiden perusteella.

Uudistusten vaikutusten arviointi heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta on kuitenkin vähäistä. Erityistä tukea tarvitseviin pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistettävien näkökulmasta muutoksien vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan.

TVY vaatii, että kaikki erityispiirteiset työttömien ryhmät on ensin tunnistettava ja sen jälkeen uudistuksen vaikutukset tulee arvioida jokaisen ryhmän kannalta erikseen.

 

Vaikeasti työllistyvien työllisyyspalvelut eivät taivu bisnekseksi

Pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin vastaavat palvelut eivät tuota tuloksia halvalla eikä nopeasti.

Tilaaja/tuottaja-mallin toteuttamisen osalta TVY:n huoli kohdentuu siihen, mikä taho jatkossa kantaa vastuun vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien palveluista, markkinavetoiseen yrityskeskeiseen palveluntuotantoon siirryttäessä, eteenkin jos alueella ei palveluita ole tarjolla.

 

Asiakkaan valinnanvapaus

Maakunnallisen kasvupalvelun asiakkaalla on oikeus valinta haluamansa palveluntuottaja maakunnan järjestämisvastuunsa mukaisesti nimeämien palveluntuottajien joukosta. Valinnanvapaus toteutuu siellä missä markkinat ovat.

Tämän osalta TVY kantaa huolta palveluiden yhdenvertaisesta saavutettavuudesta eri puolilla maata ja erityisesti suurten kasvukeskusten ulkopuolella.

Lisäksi lainsäätäjän tulee pohtia tarkkaan kuinka paljon asiakas voi itse valita ja pystyykö jokainen asiakas itsenäisesti valitsemaan itselleen soveltuvimman ja laadukkaan palvelun. Ja kuka tilanteen arvioi niiden osalta, jotka eivät tähän itse kykene.

 

Palveluiden tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkinta

Tulevan maakunnan kasvupalveluvalikkoon sisältyy palveluja, joiden käyttö edellyttää vähintään tarveharkintaa, mutta usein myös tarkoituksenmukaisuusharkintaa esimerkiksi siitä, miten kyseinen palvelu edistää asiakkaan työllistymistä tai hänen edellytyksiän työllistyä avoimille työmarkkinoille (esim. palkkatukeen liittyvä tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkinta).

Tästä johtuen asiakastarpeiden selvittäminen pelkästään palvelujen järjestämisvastuun näkökulmasta ei ole riittävää, vaan maakunnalla tulee olla joko itsellään osaamista ja resursseja asiakaslähtöiseen tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan tai nämä resurssit tulee järjestää kumppanitoimijan tai palveluntuottajan kautta.

Maakunnan tulee kyetä myös arvioimaan henkilöasiakkaan ensisijaista palvelutarvetta siten, että asiakkaalle ei kohdenneta työllistämistä edistäviä palveluja, mikäli hän on ensisijaisesti terveyttä, toimintakykyä tai elämänhallintaa ylläpitävien tai kehittävien palvelujen tarpeessa. Tällaisessa tilanteessa yhteistyö tai asiakasvastuun siirto sosiaali- ja terveyspalvelujen tai kunnan työllisyyspalvelujen suuntaan on välttämätöntä.

Lainsäädännöllä tulee mahdollistaa, että maakunta voi sopia kunnan kanssa heikoimmassa asemassa olevien työllisyydenhoidosta, ilman yhtiöittämisvelvoitetta.

 

Palveluiden digitalisointi

Jo nyt TE-palveluiden ensisijainen palvelunmuoto työttömyyden alkaessa on sähköinen palvelu. Digitaalisten palvelujen kehittämisessä tulee kiinnittää erityisesti huomiota käyttäjälähtöisyyteen sekä käyttäjän opastamiseen ja tukemiseen.

TVY on huolissaan siitä, miten turvataan niiden asiakkaiden palvelu, jotka eivät pysty asioimaan verkkopalveluissa. Tässä ryhmässä on mm. maahanmuuttajia (haasteena kielitaito), ikääntyneitä työnhakijoita (haasteena osaaminen ja välineiden puute) ja hyvin pienituloisia (haasteena osaaminen ja välineiden puute). Digisyrjäytynyt on helposti myös työmarkkinoiden ulkopuolella.

 

Kuntien rooli työllisyyspalveluissa

Viime vuonna kunnat maksoivat työmarkkinatuen maksusuutta 426 milj. euroa, samalla tämä passiivitukimaksu aktivoi kuntia tuottamaan ja hankkimaan työllisyyspalveluita. Maakuntauudistuksen myötä kuntien työmarkkinatuen maksuosuus on poistumassa.

TVY on huolissaan siitä, onko kunnilla jatkossa intressejä tuottaa työllisyyspalveluita ja/tai hankkia niitä välityömarkkinoiden palveluntuottajilta.

 

Työttömyysturvatehtävien siirto KELA:lle

TVY ei kannata työvoimapoliittisten lausuntojen siirtämistä KELA:lle, viitaten jo nyt toimimattomaan toimeentulotuen maksatukseen. Työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen vaatii erityistä asiantuntijuutta ja asiakkaan tilanteeseen paneutumista eikä sitä voi hoitaa liukuhihnaperiaatteella.

 

Kasvupalveluiden rahoitus maakuntauudistuksessa

Maakuntauudistuksessa työvoimapolitiikan rahat siirtyvät valtionvarainministeriön yleisvastikkeellisuuspottiin, josta maksetaan terveys- ja sosiaalipalveluiden valtion osuudet. TEM:n momentti 323051 lakkaa, eikä työllisyysmäärärahoja enää korvamerkitä.

TVY on huolissaan siitä, että aktiivinen työvoimapolitiikka murenee ja jää kokonaan sosiaali- ja terveyspalveluiden jalkoihin.

 

Aktiivinen työvoimapolitiikka

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen koko maassa, sen vuoksi maakuntauudistuksen edetessä on huolehdittava aktiivisen työvoimapolitiikan asemasta ja sen tarvitsemien resurssien riittävyydestä, menemättä kokonaan markkinavetoiseen toimintatapaan.

Järjestöjen rooli työvoimapalveluiden tuottajina

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma kirjauksen mukaa kolmannen sektorin toiminta edellytykset turvataan, mutta nykyinen kehityssuunta, mukaan lukien työllisyysmäärärahojen leikkaukset, te-toimistojen alueelliset linjaukset, järjestöjen palkkatuen tiukentuneet ehdot ja valtakunnallinen määrällinen 3000 htv:n katto sekä työvoimapoliittisen avustuksen alasajo ovat murtamassa järjestöjen roolin työvoimapalveluiden tuottajina.

Tulevaisuudessa maakunta järjestää työllisyyttä edistäviä kasvupalveluja, joiden tuottajina voivat toimia yksityiset yritykset, kuntien yhtiöt sekä järjestöt. Tällä hetkellä on se käsitys, että järjestöt voivat olla palveluntuottajina, mikäli ne eivät ole riippuvaisia tuista, sillä palvelujen tuottajien tulee olla kilpailullisesti tasa-arvoisessa asemassa. Toteutuessaan tämä tulee estämään järjestöjen osallistumisen kasvupalveluiden palveluntarjonnan kilpailutukseen.

TVY:n mielestä järjestöjen palveluntuotannon yhtiöittäminen ei ole perusteltu ratkaisu, sillä se tulee vääjäämättä muuttamaan yleishyödylliset järjestöt elinkeinotoimijoiksi.

Samalla menetettäisiin myös valtaisa määrä vapaaehtoistoimintana tuotettuja kuntien peruspalveluja tukevia palveluita sekä heikennettäisiin mahdollisen osallistavan sosiaaliturvan toteuttamista.

Välityömarkkinoiden järjestökenttä on kuluneiden kahdenkymmenen viiden toimintavuoden aikana kehittynyt erityistä tukea tarvitsevien, vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien asiantuntevaksi palveluorganisaatioksi ja se on edelleen valmis kehittämään toimintaansa ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Perustuslain mukainen oikeus työhön sekä yhdenvertainen, syrjimätön kohtelu on ehdottomasti taattava kaikille työttömille asuinpaikasta riippumatta, eikä palveluita käyttävää ja tarvitsevaa asiakasta saa maakuntauudistuksessa unohtaa.

 

Helsingissä, maaliskuun 10. päivänä 2017

TVY ry:n psta:
Eija Tuohimaa
TVY:n hallituksen jäsen