Työttömän vappu on hyvä päivä

Vappu on työväen juhla. Se on kansallinen vapaapäivä, ja juhlia järjestetään ammattiyhdistysliikkeiden voimin. Juhlapuheissa puhutaan työstä ja työläisten oikeuksista. Miltä tuntuu työttömästä vappu? Hän ei todennäköisesti liiku työkavereiden kanssa porukassa. Foliopallo olla liian kallis ostettavaksi, kuohuviineistä ei ehkä kannata haaveilla, eikä vappubrunssi ravintolassa ole kovinkaan monelle vaihtoehto.

Mutta sima on, rusinoineen. On serpentiini ja aurinko. Ystävät ja perhe, lapset ja isovanhemmat ovat, siskot, veljet ja naapurin mukulat. On kevätsade ja mullan tuoksu, lupaus keväästä ja pitkästä kuumasta kesästä. Takana ovat pitkä talvi ja pimeät kuukaudet. Koirankakat ovat jo enimmäkseen hajonneet kevätsateissa, ja liiallinen kevään kirkkauskin alkaa helpottaa.

Vappumarssi kutsuu kaikkia, taustaan ja puolueeseen riippumatta mukaan – tai sitä katsomaan. Marssijoilla kyse on vertauskuvallisesta matkasta yhdessä, rinta rinnan kohti parempaa yhteiskuntaa. Marssimusiikki on silta historiaan: taisteluun ihmisoikeuksien, äänioikeuden, oman palkan hallinnan, kahdeksantuntisen työpäivän, viisipäiväisen viikon puolesta. Ihmisten tasa-arvon ja tasavertaisuuden puolesta kamppailu on ollut pitkää ja välillä raskasta. Sitä juhlistetaan vappuna.

Historia on läsnä myös muistomerkkien kautta. Puheiden pitämisessä on itselläni tänä vuonna tauko, mutta ei muistomerkeillä käynti. Tänä vuonna muistamme erityisesti sata vuotta sitten sisällissodassa ja sen jälkeen leireillä ja teloituksissa kuolleita ihmisiä, heidän perheitään ja sitä seurannutta pitkää hiljaisuutta. Nyt se hiljaisuus on ohi, ja Suomi ehkä voi näistä haavoistaan alkaa parantua. Vappumarssi aamuisten seppeleenlaskemisten jälkeen tulee olemaan täynnä muistoja ja tunnetta.

Kukaan ei kysy minulta vappuna olenko työtön, työssä, eläkkeellä tai opiskelija. Flaneeraus eli vappuväen joukossa kuljeskelu ohikulkijoita katsellen on erittäin sallittua, jopa suotavaa. Naamioituminenkin. Hupsuttelu myös. Joskus varpaat kutsuvat testaamaan keväistä maankamaraa, silmät siristämään aurinkoa ja järki ottamaan sateenvarjon ulos mennessä. Itsekin voi siis olla ristiriidassa itsensä kanssa. Vappunakin.

Meille työttömille vappu on hyvä päivä, sillä meidät on kutsuttu mukaan juhlaan kaikkien muiden suomalaisten tavoin. Se tapahtuu ihan vain olemalla olemassa sinä päivänä. Se on ajatus ja tunne, josta kannattaa olla tietoinen. Olla vahvasti elossa.
Vietetään vappua yhdessä!

Irma Hirsjärvi
Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja

050 5915 461 irma.hirsjarvi @ tyottomat.fi

Blogi on julkaistu Äänekosken Äksä-lehdessä 26.4. ja julkaistaan lehden verkkoversiossa vapunpäivänä 1.5. 

 

Työttömien Keskusjärjestö kannustaa työttömiä ehdokkaiksi maakuntavaaleihin

Työttömien Keskusjärjestön hallitus on huolissaan, miten työttömien yhdenvertaiset palvelut turvataan tulevassa maakuntamallissa. Keskusjärjestön tuore puheenjohtaja Irma Hirsjärvi lähtee kiertämään Suomea eri paikkakunnilla jäsenyhdistyksissä ja kannustaa työttömiä asettumaan ehdokkaiksi maakuntavaaleihin.

Työllisyyspalvelut tulevat uudistumaan kokonaan tulevassa maakuntamallissa. Parhaillaan lausunnolla on hallituksen esitys ns. kasvupalvelulaeista eli laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Keskusjärjestön hallituksen mukaan kasvupalvelu-uudistuksessa resursseja on lisättävä ja uudistettava siten, että työttömiä palvellaan kumppaneina ihmisarvoa kunnioittaen, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteina. Tulevissa maakunnan palveluissa tulee arvioida asiakkaiden kokonaishyvinvointi.

Työttömien Keskusjärjestö painottaa, että tulevassa maakuntamallissa:

  • Työttömille on tarjottava palkkatöitä elämäntilanteet huomioiden. Palvelu- sekä uraohjausta on tarjottava omavalmentajamallilla, jolla turvataan henkilökohtainen, asiakaslähtöinen palvelu.
  • Järjestöt huomioidaan yhteistyökumppaneina maakuntastrategioissa työllisyyden edistäjinä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä. Lisäksi jokaiseen perustettavaan maakuntaan tulee laatia maakunnallinen järjestöstrategia.
  • Luodaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyötä edistävä järjestöasioiden neuvottelukunta.
  • Laaditaan maakuntiin osallisuussuunnitelma sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma. Näissä työryhmissä tulee olla myös järjestötoimijoiden edustus.
  • Työttömien työkyvyn arviointi ja kuntoutus johdonmukaiseksi ja kattavaksi palveluksi osana sote-uudistusta.
  • Palkkatukimäärärahoja on lisättävä ja kohdennettava pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen.
  • Maakuntien budjettiin on korvamerkittävä rahaa yrityksille, yhteisöille ja yhdistyksille, joiden erityinen tehtävä on pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistäminen.
  • Työttömille turvattava asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti työllisyyspalvelujen turvaamiseksi.

Keskusjärjestö kannustaa työttömiä osallistumaan aktiivisesti maakuntavaaleihin sekä ehdokkaina että äänestäjinä. Vaalit pidetään ennakkotietojen mukaan lokakuussa 2018.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön uusi puheenjohtaja: hallitus ei kuuntele ja on tietämätön

Työttömien Keskusjärjestön vastavalittu puheenjohtaja, tutkija Irma Hirsjärvi kuvaa eduskunnan torstaista aktiivimalli-keskustelua hallituspuheenvuorojen osalta asiantuntemattomaksi.

– Aktiivimallia vastustavaa adressia allekirjoittivat hyvätuloiset ja köyhät, työssäkäyvät, työttömät ja eläkeläiset, kaikenlaiset ihmiset. Se kertoo, että mallissa on jotain perustavanlaatuisesti väärin, toteaa Irma Hirsjärvi.

Hirsjärvi vaatii, että hallitus todella kuuntelee adressin lähes 150 000 allekirjoittajan ääntä. Hän toivoo, että työttömät antaisivat äänensä kuulua liittymällä paikallisten yhdistysten jäseniksi, ja kertoisivat suoraan hallituspuolueiden kansanedustajille omista kokemuksistaan aktiivimallin tuottamista ongelmista.

– Aktiivimallin takana olevat kansanedustajat loistivat poissaolollaan keskustelusta. Tuntuu, että hallituspuolueissa ei ole nyt tietoa yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan perusteista. Ehkä se aukeaisi kansalaisten arjen kokemusten kautta, Hirsjärvi esittää.

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi
050 5915 461
hirsjarvi @ gmail.com

 

Vuosikokousseminaarin 10.4.2018 esitysaineistot

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa aiheina olivat mm. Järjestö 2.0 -hankkeen kuulumiset, SIB-hankkeet ratkaisuna työllisyyden hoitoon sekä EU:n tietosuojalain tuomat vaatimukset yhdistystoimintaan.

Tutustu seminaariaineistoihin:
Tarja Bergström, hankepäällikkö, SOSTE, Järjestöt 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa vuosikokous2018tarjabergstrom
Samir Omar, SIB-hankkeet ratkaisuna työllisyyden hoitoon vuosikokous2018samiromar
Maarit Päivike, lakimies, SOSTE, Miten tietosuoja-asetus vaikuttaa yhdistysten toimintaan vuosikokous2018maaritpaivike 

BLOGI Keskusjärjestön vuosikokous 2018 ja hallituksen kehysriihi!

Keskusjärjestön vuosikokous 2018 ja hallituksen kehysriihi!

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous on puhunut. Paljon onnea Irma Hirsjärvelle – Työttömien Keskusjärjestön uudelle puheenjohtajalle. Työsarkaa riittää ja tekijäihmisiä tarvitaan!

Haluan kiittää vielä kauden 2016-2018 puheenjohtaja Satu Taavitsaista ja varapuheenjohtaja Lea Valliusta. Olette kummatkin tehneet kovasti töitä Työttömien Keskusjärjestön eteen! Satu on tarttunut Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajana tärkeisiin teemoihin mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyspalveluiden saatavuuteen, työttömien ylivelkaantumiseen ja ulosoton ongelmiin. Aivan ydinasioihin! Satu on rautainen ja asioihin perehtyvä yhdistystoiminnan osaaja.

Varapuheenjohtaja Lea Vallius on tehnyt suuren työn Työttömien Keskusjärjestön varapuheenjohtajana sekä edunvalvontavaliokunnan puheenjohtajana. Pitkä kokemus Työttömien yhdistysten toiminnasta on näkynyt ja kuulunut toiminnassa rakentavassa hengessä. Lea on ollut myös laajemmin työyhteisön tukena ja ollut kehittämässä kasvavan työyhteisön toiminnan malleja ja hyvinvointia.

Vuosikokouksessa oli ehdolla puheenjohtajiksi Irma Hirsjärven lisäksi kovan luokan osaajat ja pitkän linjan työttömien yhdistystoiminnan veteraanit, Pentti Kallio EkoKaarinasta ja Eija Tuohimaa Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry:stä. Kiitän kumpaakin teitä, että lähditte Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajaehdokkaiksi. Teidän osaamiselle on ollut paljon tarvetta ja käyttöä jo vuosien ajan! Toivottavasti yhteistyö jatkuu.

 

Hallituksen kehysriihi

Suomen hallitus 11.4. kehysriihessä ”vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.” Suunta on hyvä. Vahvistuksia tulee TE-toimiston ja Ely-keskusten henkilöstöön 206 henkilötyövuotta. Ilmeisesti eivät enempään TE-toimistoissa ja Ely-keskuksissa nähneet tarpeelliseksi palkata, mikä on kyllä yllättävää. Hallitus on siis huomioinut TE-palvelutarpeen niin hyvin, kun on voinut, joten tällä kertaa hallitusta ei voi ongelmasta syyttää, jos työttömien on vaikea TE-virkailijoita tavoitella, tai jos esimerkiksi KEHA-keskukset eivät saa toimitettua sovittuja määrärahoja työttömien yhdistysten tileille ajoissa.

Lindströmin viesti 12.4.2018 Ylen tiedotustilaisuudessa kuitenkin oli, että ilmeisesti työttömät eivät läheskään kaikki tunnista TE-toimistojen palveluita. Luulenpa niin, että kysyntä kasvaa sitä mukaa, kun henkilöstöä saadaan lisää, ja palveluista tiedetään enemmän. Myös TE-toimistoissa tulee arvioida, voidaanko palveluita kehittää enemmän asiakastarpeita vastaaviksi, ja siten että tunnistetaan erilaisten työnhakijoiden tarpeet. Vain puolet työttömistä onnistui täyttämään ensimmäisen tarkastelujakson aktiivisuusehdon, joten matkaa vielä on.

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksen viesti oli selvä. Aktiivimalli tulee kumota. Vaikka kehysriihessä paikattiinkin jonkin verran aktiivisuusehdon täyttymistä, mm. jatkossa hyväksyttäneen liittojen koulutukset sekä omaehtoinen opiskelu aktiivisuusehdon piiriin, on ongelmia vielä jatkossakin. Etenkin iäkkäämmät työttömät lähettävät viestiä, että heille ei ole oikeaa palvelua tai työtä, koska työuraa on niin vähän jäljellä. Koetaan myös, että yrityksissä on suorastaan ikäsyrjintää. Työttömät itse kokevat musertavaksi ja loukkaavaksi sen, että heidän työnhakunsa leimataan epäaktiiviseksi.

Juho Saaren eriarvoisuutta vähentävän työryhmän työn jälki näkyy myös jonkin verran kehysriihen budjetissa, mikä on hyvä asia. Etenkin ylivelkaantuneiden ja ulosottovelallisten ongelma tulee huomioida nykyistä paremmin. Samoin asuntotuotantoa tulee lisätä kasvukeskuksiin, koska jo pitkään pääkaupunkiseudulla asuminen on monelle kohtuuton kustannus.

 

Maakuntavaaleihin työttömiä ehdokkaaksi

Vuosikokouksessa keskusteltiin maakuntavaaleista. Jotta kasvun, työllisyyden ja etenkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tietä saada myös seuraaville hallituskausille, toivon, että työttömät lähtevät sankoin joukoin maakuntavaaliehdokkaiksi. Asetimme tavoitteeksi, että 40 ehdokasta lähtisi meidän yhdistyksistä. Työttömien Keskusjärjestö ry on puolueeton järjestö. Tärkeää on, että yhteiskunnan kaikilta elämänalueilta on ihmisiä mukana – työttömien ääni kuuluu nyt valitettavasti liian vähän. Mukaan vain toimintaan. Huomaatte sitten, että se vie mennessään ja kaikki hyötyvät, kun Suomi on monipuolisempi ja eheämpi yhteiskunta.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Toiminnanjohtaja,
Jukka Haapakoski

 

Työllisyyspolitiikkaan aktiivisuutta – työttömien aktiivimallit romukoppaan

Työttömien keskusjärjestön vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.4.2018, paikalla oli runsaat 90 jäsenistön edustajaa. Järjestön uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin FT, työtön työnhakija Irma Hirsjärvi, 56,  Jyväskylästä.

Kokous kiinnitti huomiota siihen, että työttömyysturvan ns. aktiivimallia koskeva laki aiheuttaa työttömille kohtuuttomia tilanteita. Kokous näki lain epäoikeudenmukaisena ja työttömiä nöyryyttävänä.

Aloitetta vastaan kerättiin kansalaisaloitteella lyhyessä ajassa lähes 150 000 allekirjoitusta. Aktiivimallia on kritisoitu laajasti. Valmisteilla on myös aktiivimalli 2, joka ennakkotietojen mukaan velvoittaa mm. viikoittaiseen omaehtoiseen työnhakuun. Velvoitteen valvonta tuntuu absurdilta ja sanktiona uhkaa merkittävä, jopa kahden kuukauden karenssi.

Työttömien keskusjärjestö katsoo, että aktiivimalli yksi tulee perua välittömästi, koska se loukkaa oikeusvaltion periaatteita. Aktiivimalli kakkosen valmistelusta toivotaan avoimempaa keskustelua.

Kokous katsoo, että syyttämällä työttömiä passiivisuudesta maan hallitus peittelee omien toimiensa seurauksia. Hallitus on alentanut työllisyysmäärärahoja, kun juuri nyt olisi tärkeää saada pitkäaikaistyöttömiä työllistettyä kokoaikaiseen palkkatyöhön. Siihen tarvitaan euroja, ei hyppyytystä.

Aktiivimalli on verrattavissa marjanpoimintaan elinkeinopoliittisena ideana: idea on tuttu ja hyvä, muttei elätä suurta joukkoa. Työttömien keskusjärjestö vaatii maamme hallitukselta aktiivista työllisyyspolitiikkaa, jonka resurssit on mitoitettu suhteessa vallitsevaan työllisyystilanteeseen. Jokaisella työttömällä työnhakijalla on oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen.

– Sote-, ja työllisyyspalveluiden valmistelu käynnistyi ihmisten tarpeista, mutta asioiden valmistelu tuntuu etenevän työttömienkin asiassa yksityistämisen ehdoilla. Se on eriarvoistava ja yhteiskuntaa rapauttava suunta, joka vaarantaa juuri heikoimpien kansalaisten elämää, sanoo tuore puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

Vapaaehtoistyötä palkittiin

Vuosikokouksessa palkittiin myös ansioituneita vapaaehtoistyöntekijöitä. Vuoden vapaaehtoiseksi valittiin Juha Laitila Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä. Laitila on aktiivisella toiminnalla ja positiivisella elämän asenteellaan vaikuttanut mm. nuorten Luontopolun vertaistukiryhmän syntyyn.

Kunniamaininnalla palkittiin Pia Berg Vantaan työnhakijat ry:stä. Hän on toiminut aktiivisesti Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestössä UUTTA ry:ssä. Kunniamaininnalla palkittiin myös Jonathon Goldhill Jyvässeudun Työllistämisyhdistys JST ry:stä. Hän on Suomeen muuttanut entinen Hollywood-kampaaja, joka on tarjonnut työttömille jäsenetuna kampaus- ja stailauspalveluita ja kannustanut ja tukenut siten heitä mm. työhaastatteluihin.

Työttömien Keskusjärjestö on riippumaton kansalaisjärjestö, joka toimii jäsenistönsä ja työttömien edunvalvojana. Keskusjärjestöön kuuluu noin 90 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä 5000 jäsentä.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915641, hirsjarvi@gmail.com

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi

 

Kuvateksti: Työttömien Keskusjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin FT Irma Hirsjärvi. Vuoden vapaaehtoisena palkittiin Juha Laitila ja kunniamaininnalla Pia Berg. Kunniamaininnalla toinen palkittu Jonathon Goldhill puuttuu kuvasta.

Lausunto julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä

TEM/503/03.01.01/2018 TEM020:00/2018

Lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi.

Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön.

Tällä lainsäädännöllä luodaan yksityisille palveluntuottajille uudet mahdollisuudet toimia työttömien työnhakijoiden palveluprosessin edistäjinä – tavalla jota ainoastaan julkinen valta on tähän mennessä toteuttanut. Varsinaisten palveluntuottajahankintojen tekeminen olisi kunkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston harkinnassa. Hankintalakia sovellettaisiin hankintoihin. TE-toimistot vastaisivat myös jatkossa työttömien sanktioinnista.

Yksityisillä palveluntuottajilla olisi mahdollista jatkossa toteuttaa:

1) 2 luvun 4 -7 §:ssä tarkoitettuja työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia;
2) 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja työnvälitys-palveluja;
3) 4 luvun 2 – 5 §:ssä tarkoitettuja asiantuntija-arviointeja, ammatinvalinta- ja uraohjausta, valmennusta ja koulutuskokeiluja sekä työkokeiluun ohjaamista;
4) 5 luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua työvoimakoulutusta;
5) 8 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja yritystoiminnan kehittämispalveluja;
6) 1-5 kohdassa tarkoitettuihin verrattavia kohtuulliseksi katsottavia palveluja ja toimia.

Miksi yksityisille palveluntuottajille halutaan antaa julkinen rooli työttömän asiakaspalveluprosessissa? Mitä sillä saavutetaan? Mitä tällä menetetään?

Ymmärtääksemme jatkossa yksityiset palveluntuottajat työskentelevät samalla virkavastuulla kuin TE-toimiston virkailijat. On tärkeää kuitenkin huomioida palveluntuottajien erot. Yksityisten yritysten tehtävänä on maksimoida omistajan voitto ja julkisten palvelujen roolina on toimia yleisen hyvän eteen. Haasteena on, miten varmistetaan jatkossa, että yksityiset palveluntuottajat toimivat mahdollisimman paljon julkisen hyvän eteen, mahdollisimman pienellä verorasitteella heikentämättä työttömien oikeusturvaa. Onko ylipäätään tarkoituksenmukaista ohjata yhteisiä verovaroja yritysten tuloksen tekemiseen?

Alla on havaitsemiamme lain mahdollisuuksia ja riskejä.

Mahdollisuudet:

1. Palveluohjaus nopeutuu ja on joustava:
Yksityisen palveluntuottajan ei tarvitsisi jatkossa asioida TE-toimiston kanssa, kun se osana omaa järjestämäänsä palvelunprosessiaan sopii esimerkiksi työkokeilun järjestämisestä työttömän kanssa. Näin yksityiseltä palveluntuottajalta säästyy aikaa, kun sen ei tarvitse asioida TE-toimiston viranomaisten kanssa. Palvelunopeus on myös työttömän etu, koska työttömän ei tarvitse odottaa TE-viranomaisen päätöstä, koska palveluntuottaja on palveluprosessin omistaja ja päättää. Jos kaikki sujuu hyvin, tämä olisi uudistuksen merkittävin parannus ja hyöty.
Ongelmaa, jossa päätökset tulevat viiveellä voisi myös parantaa siten, että TE-toimistoihin palkataan riittävästi henkilökuntaa vastaamaan asiakastarpeisiin, ettei synny epätarkoituksenmukaisia viiveitä.

2. Asiakastietojärjestelmän ulkoistaminen yksityisille palveluntuottajille
Yhteinen julkinen asiakastietokanta on tärkeä, jottei palveluntuottajayrityksille keskity liikaa tietopääomaa. Jos palveluntuottajat omistaisivat myös palveluprosessijärjestelmän asiakastietoineen, syntyisi siitä suhteettomia monopoliasemahyötyjä. Nämä hyödyt kasaantuisivat hankintakierrosten toistuessa. Etenkin pitemmällä tähtäimellä ratkaisu saattaisi rapauttaa julkisen palvelujärjestelmän itsenäisyyden ja luoda riippuvuutta yksityisistä palveluntuottajista, jotka toimivat oligopolisoidussa markkinatilanteessa.

3. Palveluiden yhdistäminen asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi
Osana maakunta/sote uudistusta palveluprosessin ulkoistaminen yksityisille palveluntuottajille voi jatkossa mahdollistaa uusien palvelukokonaisuuksien luomisen. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuspalveluiden ja työllisyyspalveluiden rajapinnoissa voisi olla uudenlaisia mahdollisuuksia löytää työttömän työnhakijan kannalta uudenlaisia polkuja työllistymiselle.

4. Mahdollisuus työttömien yhdistyksille toimia palveluntuottajina
Työttömien yhdistyksiltä on leikattu työllisyyspoliittista avustusta ja palkkatukea. Uudistus voisi olla mahdollisuus työttömien yhdistyksille tarjota uudenlaisia palveluita etenkin pitkäaikaistyöttömille. Työttömien yhdistyksille on kertynyt ainutlaatuista asiantuntemusta, joka on kilpailuetu. Tämä edellyttää, että palveluhankinnoissa otetaan työttömien yhdenvertaisuus vakavasti ja luodaan markkinat myös työmarkkinoilla runsaasti tukea tarvitseville työttömille lakiuudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Riskit:

1. Uudistus uhkaa heikentää työttömien oikeusturvaa
Huolena on, miten käy, jos yksityinen palveluntuottaja ohjaa työttömän työkokeiluun, johon työtön ei mielestään ole sopiva esimerkiksi terveydellisistä syistä tai muista katsomistaan perusteista ja josta hän kieltäytyy tai jonka hän keskeyttää. Käykö niin, että yksityinen palveluntuottaja välittää tiedon TE-toimistolle, joka arvioi yksinkertaistettujen faktojen avulla, evätäänkö työnhakijan työttömyysturva vai ei? Onko TE-toimistoilla jatkossa käytettävissään kaikki tarpeelliset tiedot, kun päätetään työttömien oikeusturvasta ja toimeentulosta?

Koska TE-toimisto ei ole palveluohjausprosessissa asianomainen, on riski, että sillä ei ole yhtä kattavia tietoja asiakaspalvelukokonaisuudesta, kuin ennen.
Jos työtön valittaa päätöksestä, viivästyykö työnhakijan työttömyysturvan käsittely aiemmasta. Mitä ovat ne faktat, joita palveluntuottajan pitää tarjota TE-toimistoille, jos työtön valittaa työttömyysturvan eväämisestä johtuvasta päätöksestä? Viivästyvätkö käsittelyajat nykyisestä?

Onko perustuslain näkökulmasta oikein, että yksityinen palveluntuottaja on ohjausvastuussa palveluprosessista, joka voi johtaa työnhakijan karenssiin? Voiko yksityisellä palveluntuottajalle syntyä palveluiden tuottajana epäterve intressi vaikuttaa siten, että työttömälle tulee karenssi? Tällainen tilanne saattaisi syntyä, kun palveluntuottajan kannustimena on tulosvastuu. Palautetaanko työmarkkinoilla runsaasti tukea tarvitsevat asiakkaat TE-toimistoille, tai muutoin evätään palveluista. Tätä täytyy arvioida lakiesityksessä erittäin perusteellisesti!

Voi olla myös niin, että ei ole yritysten etu brändi- ja markkinointisyistä aiheuttaa työttömille työttömyysturvan epäämiseen johtavia päätöksiä palveluprosesseissa. Tämä voi johtaa entistä löperömpään työttömyysturvan tulkintaan, jossa työttömät, jotka ovat tosiasiallisesti muiden esim. sosiaali- tai terveyspalveluiden tarpeessa roikkuvat työttöminä työnhakijoina ja mitään ei tehdä heidän työkyvyn tai työllistymisen eteen.

Pelkkä riski siitä, että yksityinen yritys voisi käyttää julkista valtaa työttömän oikeusturvaa heikentävästi on jo saanut raivoisaa palautetta, kun Työttömien Keskusjärjestö on tehnyt asiasta kyselyn. Epäillään, että tämä johtaa ns. ”orjamarkkinoihin.”

2. Riskinä julkisia etuja maksimoivat palveluntuottajaketjut
Riskinä voi olla myös yksityiset palvelutuottajaketjut, jotka rakentavat palvelun maksimoimalla hyötynsä työttömän oikeusturvan ja veronmaksajien kustannuksella. Nyt esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän voi palkata vuoden mittaisella koeajalla. Voisiko yksityiset voittoa tavoittelevat yritykset muodostaa eräänlaisen julkisia verovaroja hyödyntävän liukuhihnan, jossa pitkäaikaistyöttömiä ketjutetaan alle vuoden mittaisilla sopimuksilla työtehtäviin hyödyntäen kaikkia mahdollisia julkisia tukia? Ketjussa olisi eri osapuolia, jotka jakaisivat keskenään ketjun hyödyt.

Esimerkiksi yritys X toimisi työnvälityspalveluyrittäjänä saaden onnistuneesta polutuksesta avoimille markkinoille palkkion. Työnhakijan polku johtaisi yritykseen Y, joka hyödyntää työkokeilua, palkkatukea jne. siten miten se on yrityksen voiton maksimoinnin kannalta hyödyllisintä. Yritys X ja Y yhdessä maksimoivat julkisista verovaroista sekä työntekijän työpanoksesta koostuvan hyödyn. Työnhakijan työsuhde keskeytettäisiin vuoden sisällä ilman perusteita. Tämä skenaario olisi laillista.

Olennaista jatkossa on, millä perustein ELY-keskukset ja TE-toimistot tekevät hankinnat ja mitkä asiat katsotaan tuloksiksi ja miten valvonta toteutetaan? Valvontaan kannattaa myös panostaa, jotta epätarkoituksenmukaiseksi katsottu toiminta olisi este tuleville hankintakilpailuille.

3. Monopolisoituminen/oligopolisoituminen
Koska hankintamenettelyä sovelletaan palveluntuottajien kilpailuttamiseksi, julkinen sektori ulkoistaa osan kustannuksistaan yksityisille palveluntuottajille. Jokaiseen kilpailutukseen osallistumisella on rahallinen/ajallinen kustannus. Näissä kilpailutuksissa teoreettisesti pärjää paremmin suuremmat yksiköt, joilla on vakaat ja riittävän laajat hankintaprosessit turvaamassa kassavirtaa. Pienet toimijat ajan mittaan todennäköisesti tipahtavat pois kilpailusta, ellei ELY-keskuksilla tai TE-toimistoilla ole erityistä intressiä ylläpitää pienten toimijoiden palveluketjuja. Toisaalta viranomaisillekin on helpompaa asioida isojen kokonaisuuksien kanssa – ei pienten, koska ajallisesti on helpompi käsitellä ja valvoa yhtä tarjousta monen sijaan.

Miten hankintamenettelyssä turvataan riittävän nopeat, käytännönläheiset ja kilpailua tukevat menetelmät ja samalla turvataan laadukkaat palvelut? Onko lainsäätäjällä tässä rooli vai jätetäänkö vastuu pelkästään hankinnoista vastaaville yksiköille?

On vielä syytä vielä erikseen painottaa, että julkinen hankintamenettely sisältää aina piileviä kustannuksia kaikille hankintaan osallistuville tahoille, koska kilpailutukseen osallistumisesta ei makseta (voittaja korjaa potin). Veronmaksaja maksaa palveluiden hinnassa osan tästä kustannuksesta.

4. Asiakastietojen vuotamisen riski julkiselta yksityisille tahoille
Mikäli nykyiset julkiset TE-hallinnon käyttämät uraohjausjärjestelmät tarjotaan yksityisten palveluntuottajien käyttöön, niin mitä siitä seuraa työttömän asiakkaan oikeusturvan kannalta?
Onko asiakkaalla oikeus olla antamatta tietoja yksityisen tahon käyttöön? Onko asiakkaalla jatkossa oikeus tarkistaa, mitä tietoja hänestä on kirjoitettu järjestelmään? Voiko hän muuttaa hänestä kirjattuja tietoja?

Onko estetty sitä, että julkisessa asiakastietojärjestelmässä olevia tietoja ei yhdistetä muihin yksityisiin tietokantoihin tai ettei henkilökohtaiset tiedot muuten leviä tavalla, joka olisi asiakkaan kannalta haitallista?

Voivatko yksityiset palveluntuottajat jatkossa esimerkiksi yhdistää julkisia sote-tietoja ja työllisyyspalvelutietoja? Palveluntarjonnan näkökulmasta tästä voi olla hyötyä palvelunsaajalle, mutta henkilötietojen kannalta tässä saattaa olla myös merkittäviä riskejä työnhakijan oikeus- ja perusturvan näkökulmasta. Terveydellisin ja sosiaalisin perustein työttömät saattavat olla entistä vaikeammassa asemassa, jos esimerkiksi yksityiset ja julkiset tietokannat sekoittuvat. Voi olla, että jatkossa saa yksityisiltä palveluntuottajilta heikompaa palvelua, kuin mitä olisi saanut ennen tietojen sekoittumista.

5. Kermankuorinta – työttömien syrjäyttäminen
Jos yksityisten palveluntuottajien tulos perustuu ainoastaan siihen, että työpaikka löytyy avoimilta työmarkkinoilta, silloin asiakkaat segmentoidaan tuotto-odotusten mukaan. Tämä johtaa ns. kermankuorintaan, jolloin heikoimmassa asemassa olevilla työnhakijoilla on vaarana syrjäytyä.
Säädetäänkö TE-toimistoissa tai ELY-keskuksissa erikseen palveluhinnoista, jotta palveluntuottajien kannattaa järjestää palveluita myös pitkäaikaistyöttömille tai muille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille? Jos ei, niin vaarana on, että työttömiä syrjäytetään nykyistä enemmän työllisyyspalveluissa.

6. Työllisyyspoliittinen avustus ja yhdistysten rooli
Millä tavalla jatkossa turvataan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyspalvelut, joille markkinaehtoiset palvelut eivät riitä tai auta? Onko kolmannella sektorilla jatkossa roolia työllisyyspalveluiden järjestäjinä? Työllisyyspoliittisen avustus on ollut erittäin merkittävä työllisyyspalveluita järjestävien yhdistysten, säätiöiden ja kuntien rahoitusmuoto. Jos sitä ei ole, tai muutoin ei huolehdita maakunnissa riittävästi työttömien yhdenvertaisuudesta saada palveluita, niin todennäköisesti suurin osa työttömien yhdistyksistä jatkossa tarjoavat vain pienimuotoista työllisyystoimintaa tai ei ollenkaan. Vaikeimmassa asemassa oleville työttömille ei ole sitten mitään perälautaa, johon nojautua.

7. Hyvien käytäntöjen jakaminen vaarassa sekä palveluiden laatu
Julkisissa palveluissa noudatetaan avoimuutta ja hyvät käytännöt avataan. Yrityslogiikka on erilainen. Yritysten toimintamallien liikesalaisuuksia ei haluta avata kilpailijoille. Mitä vaikutuksia tällä on palveluiden laatuun? Mitä vaikutuksia tällä on työttömien yhdenvertaisuuteen? Mitkä ovat vaikutukset veronmaksajien näkökulmasta, kun julkisilla varoilla tuotetut palvelut ja palveluista saadut hyvät käytännöt tulisi olla kaikkien hyödynnettävissä ja saavutettavissa?

Yhteenvetona

Työttömien Keskusjärjestö pitää uudistusta huolestuttavana. Se on syytä arvioida perusteellisesti. Tämä tulee viedä eteenpäin laajassa poliittisessa yhteisymmärryksessä. Halutaanko tosissaan lähteä ”mikä-mikä maahan”, jossa julkisten ja yksityisten roolit voivat mennä sekaisin? Jos halutaan edetä, niin on tärkeää kokeilla ensin, kuinka hyvin avautuvia mahdollisuuksia voidaan valvoa, ennen kuin lain soveltamisesta tulee yleinen käytäntö.

Ihmettelemme myös, ettei lakiesityksestä ole tehty perusteellisempaa arviota, mitä vaikutuksia uudistuksella voi olla työttömien oikeusturvan näkökulmasta!

Pidämme tärkeänä, että toimeenpanoa seurataan etenkin työttömien yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan näkökulmasta. Veronmaksajien etu on syytä pitää mielessä toimintaa sovellettaessa. On tärkeää seurata, saadaanko palveluprosessien yksityistämisellä yhtä laajat palvelut kuin nyt. Mikä on työttömien kokemus palveluiden laadusta, asiakasprosessin etenemisestä ja yleensäkin palveluiden saatavuudesta?

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
050 577 2580
jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Olisiko päättäjien jo aika kuunnella työttömiä?

Päättäjillä ei ole halua eikä kykyä kuulla työttömien osaamista ja asiantuntijuutta.
Aktiivimallin ensimmäinen koejakso osoitti, että vain pieni osa työttömistä pystyi muuttamaan tilannettaan. Jo etukäteen asiantuntijat – työttömät ja tutkijat – kertoivat, että aktiivimalli menee karille. Työtä, kursseja tai realistisia yrittäjämahdollisuuksia ei ole kaikille. Sen sijaan esimerkiksi Ylen (7.3.) mukaan kolmasosa tulisi muutenkin täyttämään mallin vaatimuksen pätkätöillä.

Kokeilun aikana kymmenet tuhannet soittelivat viranomaisille hakien turhaan apua ja neuvoja. Tuloksena on käsittämätön tilanne. Ahdistuneet ihmiset pyristelivät. Moni jättäytyi kokonaan työttömyysetuuden ulkopuolelle tai vain alistui tulevaan työttömyysetuuden leikkaukseen, koska muuta ei voinut. Hallitus ei tätä uskonut.

Nyt suuri joukko työttömiä menettää 4,65 prosenttia työttömyysetuudestaan. Ehtona onnistumiselle oli kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 18 tunnin työssäolo työehtosopimuksen mukaisella palkalla, viisi päivää aktivointitoimissa tai 241 euroa yrittäjätuloa.

Mitä tämä kertoo Suomesta vuonna 2018? Sen, ettei päättäjillä ole edes halua tukea työttömiä. Heillä ei ole käsitystä työllistymisen monimutkaisista syy-seuraussuhteista. Heillä ei ole halua eikä kykyä kuulla työttömien osaamista ja asiantuntijuutta.

Tutulla leikkausmallilla otettiin tällä kertaa työttömyysetuudesta. Valitettavasti työttömyyden poisto ei sillä onnistu. Nyt some vilisee kokemuksia työttömien kuukausiin venyneistä yrittäjyysselvityksistä, karensseista ja pakkokurssituksista oman alan ulkopuolelta.

Työssä käyväksi tulkitaan tilastoissa ihminen, joka tekee yhden työtunnin viikossa. Sillä ei kuitenkaan tule toimeen. Tilastojen kaunistelu ei ratkaise työllisyyskysymystä. Kyse on ensisijaisesti elämänlaadusta, oli työtä tai ei.

Olisiko vihdoin aika ottaa asiantuntijoita kehiin ja antaa työttömien kertoa todellisuudesta ja siitä, mitä he itse kokevat tarvitsevansa työllistymisensä tueksi?

Irma Hirsjärvi, työtön filosofian tohtori, Jyväskylä

Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja, Jyvässeudun työllistämisyhdistys

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 5.4.2018. Kumpikin kirjoittaja on Työttömien Keskusjärjestö ry:n puheenjohtajaehdokas huhtikuun vuosikokouksessa.