Työttömien Keskusjärjestö vaatii oikeat numerotilastot työllisyyskeskusteluun

Työttömien Keskusjärjestö haluaa hallituksen olevan selkeä puhuessaan työllisyysluvuista. Seura-lehti nosti esiin lukujen ongelmat kertoessaan, kuinka 500 000 suomalaista tekee ilmaistyötä. He eivät ole työttömiä, mutta eivät myöskään saa palkkaa. Myös aktiivimallin onnistumisesta on erilaisia esityksiä.

Työllisyyden paraneminen on pääosin kansainvälisen taloustrendin tulosta. Hallituksen käynnistämä aktiivimalli tuottaa tilastollista harhaa työllisyyden noususta. Sen toimenpiteissä, esimerkiksi työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, eivät kuulu tilastoinnissa työttömiin.

Aktiivimalli tulkitsee, että 18 tuntia pakollista palkkatyötä kuukaudessa tekevä, yrittäjyyttä harjoittava tai työvoimakoulutuksessa oleva ei ole työtön. Luvut kertovat senkin, että 134 000 työtöntä ei aktiivimallin vaatimuksiin yltänyt, vaan heidän työttömyyskorvaustaan leikattiin. Monet ovat karenssissa, vaikka ovat noudattaneet sovittua työllisyyssuunnitelmaa, eivätkä näy työttömänä. Myös nollatuntisopimuksella oleva on tilastollisesti työssäkäyvä.

Työttömien Keskusjärjestö korostaa, että tilastojen avaaminen ja oikeilla termeillä keskusteleminen on olennaista. Jo yhden tunnin viikossa työskentelevä on tilastoissa työssäkäyvä. Karensseissa olevatkaan eivät kuulu työttömiin, ja jostakin syystä heidän määränsä on noussut. Tiedossa ei ole, kuinka moni on jättäytynyt aktiivimallin aikana systeemin ulkopuolelle. Työttömien Keskusjärjestön jäsenjärjestöt haluavat muistuttaa, että oikea työvoimapolitiikka vaatii todellisuutta vastaavien tietojen käyttöä.

Keskusjärjestön mielestä hallituksen tulee sanktiomallien hiomisen sijaan keskittyä työllisyyttä ja toimeentuloa kehittäviin toimenpiteisiin, kuten pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan parantamiseen, työn jakamiseen, kierrättämiseen ja koulutukseen. Työttömien Keskusjärjestö kiittää hallituksen antamaa työttömyyteen liittyvää koulutusesitystä hyvänä alkuna.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii hallitukselta aktiivimallin perumista ja sen aiheuttamien taloudellisten ongelmien korvaamista. Kyseinen laki asettaa ihmiset asuinpaikan, iän ja ammatin suhteen vahingollisesti eriarvoiseen asemaan, joka on ainutlaatuista Suomen lainsäädännössä.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, Työttömien Keskusjärjestö ry, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa, Jyvässeudun Työllistämisyhdistys – JST ry, 040 595 6504 eija.tuohimaa@jstry.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Poukkoileva työllisyys- ja sosiaalipolitiikka syö työttömän voimavaroja

Työttömien Keskusjärjestö vaatii hallitukselta toimia ikääntyneiden työttömien syrjinnän ehkäisemiseksi ja työttömien terveyspalvelujen parantamiseksi.

Keskusjärjestö on syvästi huolissaan tiedoista, joiden mukaan erityisesti ikääntyneet työttömät ovat joutuneen aktiivimallin leikkuriin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuore tutkimus kertoo myös, että työn ulkopuolelle pudonneiden keskuudessa esimerkiksi vakava psyykkinen kuormitus on kolme kertaa yleisempää, kuin väestössä keskimäärin.

Psyykkinen kuormittuneisuus, stressi ja mielialan lasku ovat keskeisiä puheenaiheita ruoka-avussa tavattujen työttömien kanssa. Myös fyysinen terveydentila koetaan usein heikentyneeksi. Joudumme ajoittain ohjaamaan ihmisiä jopa suoraan ensiapuun, kertovat Työttömien Keskusjärjestön ja EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen työntekijät, jotka tekevät neuvonta- ja ohjauskäyntejä mm. työttömien yhdistyksiin, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin ja ruokajakeluihin.

– Aktiivimallin tuoma epävarmuus ja epäselvyys näkyvät selvästi ihmisten kuormittuneisuutena ja huolestuneisuutena. Hallituksen toimet koetaan epäluottamuslauseena ja kyykyttämisenä. Erityisesti ne pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät täytä aktiivisuusvaatimusta kokevat tilanteensa erittäin vaikeana ja epäreiluna, kertoo projektityöntekijä Veera Luoto Työttömien Keskusjärjestöstä.

Tuloleikkaukset syventävät köyhyyttä

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi painottaa, että tuloleikkaukset syventävät köyhyyttä. Tämä on näkynyt jo Kelalla viimesijaisen toimeentulon turvan eli toimeentulotuen hakemusten merkittävänä kasvuna aktiivimallin voimaantulon jälkeen.
– Kun tulot pienenevät, työttömän on entistä vaikeampi huolehtia hyvinvoinnistaan, terveydestään ja työmarkkinakelpoisuudestaan. Heillä ei ole varaa käyttää edes julkisia palveluita, Hirsjärvi huomauttaa.

Hirsjärvi on järkyttynyt tiedosta, että aktiivimallin leikkuri kohtelee rankimmin ikääntyneitä työttömiä.
– SAK kertoi, että vain 13 % ikääntyneistä työnhakijoista vältti aktiivimallin leikkurin. Viimeistään tämä osoittaa, että hallitus on kyennyt luomaan perustuslain vastaisen rangaistusmenetelmän suomalaiseen lainsäädäntöön. Syrjintä on näköjään muuttunut maassamme lailliseksi toimintatavaksi, Hirsjärvi toteaa.

Yhteiskunnan instituutioiden oletetaan toimivan oikeudenmukaisesti. Poukkoilevuus ja heikennykset taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaan vähentävät luottamusta yhteiskuntaan. Työttömyysturvan heikennykset osuvat kipeimmin jo valmiiksi työmarkkinoilla heikommassa asemassa oleviin, vaikeimmin työllistyviin työnhakijoihin, järjestö muistuttaa.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi @ tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen @ tyottomat.fi