Hallitukselta oikean suuntaisia toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi

 

Työttömien Keskusjärjestö on tyytyväinen, että vaikka hallitus on pääsemässä asettamaansa tavoitteeseen työllisyysasteen nousussa, se pyrkii edelleen vahvistamaan työllisyyttä lisääviä toimiaan ensi vuoden talousarvioesityksessään. Keskusjärjestö on edelleen huolissaan työttömyysturvan indeksijäädytyksistä ja aktiivimallista, jotka nakertavat työttömien ostovoimaa.

Merkillepantava uudistus talousarvioesityksessä on linjaus välityömarkkinoiden kehittämisestä julkisten hankintojen avulla. Jos kuntia ja maakuntia voisi velvoittaa palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, saatujen kokemusten valossa sillä olisi varmasti positiivinen työllistävä vaikutus.

Pidämme hyvänä, että työttömyysturvaa uudistetaan siten, että sitä maksetaan siihen asti, kunnes työllistynyt saa työstään ensimmäisen palkkansa. Se osaltaan poistaa kannustinongelmia työn vastaanottamisessa.

Linjaukset palkkatuen jatkamisesta tulevassa maakuntamallissa ja byrokratian vähentämisestä ovat myös tärkeitä. On yhdistyksiä, jotka edelleen joutuvat pulaan, kun palkkatukimaksut tulevat KEHA-keskuksilta yhdistyksiin viiveellä. Toivomme, että nämä maksuviiveet saadaan poistettua uudistuksessa.

Työttömien Keskusjärjestö on kritisoinut yleishyödyllisille yhdistyksille tarkoitetun 100 % palkkatuen vähäisyyttä. Hallitus on viimein nostamassa kattoa 3000 henkilötyövuodesta 4000 henkilötyövuoteen, mikä on hyvä uudistus. Silti ollaan kaukana vuodesta 2014, jolloin palkkatukea oli noin 12 000 henkilötyövuotta.

Vaikka avoimilla työmarkkinoilla on nyt hyvä työllisyyttä vahvistava suhdanne, niin on tärkeää muistaa, että kaikki työttömät eivät työllisty avoimille työmarkkinoille. Uudet tiedot vahvistavat myös sen ilmiön, että niistä työttömistä, jotka onnistuivat täyttämään alkuvuodesta aktiivisuuehdon, vain 10 % pystyi täyttämään ehdon seuraavalla mittausjaksolla. Aktiivimalli ja indeksijäädytykset leikkaavat työmarkkinatuella olevien työttömien ostovoimaa, joka on jo nyt alle EU:n köyhyysrajan.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että aktiivimalli ja indeksijäädytykset peruutetaan kokonaan.

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry

BLOGI Palkkatuki – huonosti ymmärretty mahdollisuus

Palkkatuki – huonosti ymmärretty mahdollisuus

Suomen hallitus on lähellä työllisyystavoitettaan, mutta Valtiovarainministeri Orpon kuvaama työttömyyden ”kova ydin” ei ole työllistynyt patistelusta huolimatta. Samaan aikaan työllistämiseen tarkoitettuja palkkatukirahoja on jäänyt käyttämättä 150 miljoonaa euroa. Hullunkuriseksi tilanteen tekee se, että oppositio olisi lisäämässä palkkatukirahoja. Sama tarina oli viime vuonnakin. Mistä oikein on kysymys?

Palkkatukirahoille olisi ottajia yhdistyksissä, kunnissa ja säätiöissä. Ongelmaksi on muodostunut se, että siitäkin huolimatta, että palkkatukirahoja jää käyttämättä, hallitus on asettanut ns. 100 % palkkatuelle henkilötyövuosikaton. Yhdistyksillä ei ole palkkatuen käyttämiseen riittävästi mahdollisuuksia. Ja yrityksille palkkatuki ei kelpaa.

EK:n asiantuntijoiden, mm. Jyri Häkämiehen Ylellä 5.9. (https://yle.fi/uutiset/3-9143889) julkisuudessa toistamat argumentit ovat, että kaikki tuet vääristävät kilpailua. Palkkatuki on yksi tukimuoto, joka asettaa yritykset eri asemiin. Yleishyödyllisten yhdistysten palkkatuki nähdään myös tehottomana. Kummatkin julkisuudessa esitetyt argumentit ovat heppoisia. Alla erittelyni:

Mitä kilpailua palkkatuki vääristää?

EK:n kilpailun vääristämisargumentti on kaksinaismoralistinen. EKn jäsenyritykset käyttävät kilpailua vääristäviä yritystukia. Miksi sitten kieltää vastaavia tukia työväelle? Lisäksi, kaikki yritykset voivat kilpailla palkkatukityönhakijoista, koska palkkatuki on työttömälle henkilökohtainen tuki, jonka suuruus määräytyy työttömyyden keston mukaan. Palkkatuki itsessään ei siis syrji yrityksiä – eikä vääristä kilpailua.

EK:n argumentti palkkatuen kilpailua vääristämästä vaikutuksesta on siinäkin mielessä outo, että luulisi työnantajalle ilmaisen työkokeilun olevan vielä enemmän kilpailua vääristävää. Tästä ei käydä keskustelua. Ehkäpä syy siihen, että yritykset eivät käytä niin paljon palkkatukea on juuri siinä, että työkokeilu on yrityksille vielä halvempi tapa työllistää.

Palkkatuki asettaa työnhakijat eri asemiin, koska se vaikutta työnhakijoiden mahdollisuuksiin työllistyä. Palkkatukea tarjotaan kaikille työttömille samoilla periaatteilla – siten se ei ole syrjivä. Palkkatuen saamisen ehtona on, kuinka pitkään työttömyys on kestänyt.

Rekrytointitilanteessa pitkittynyt työttömyys voi olla ongelma, vaikka osaaminen olisikin riittävää, joten palkkatuki voi tasoittaa työttömän työnhakijan mahdollisuuksia saada työtä. Palkkatuki vähentää yrittäjän palkkausriskiä ja voi luoda myös uusia työpaikkoja palkkausriskin alenemisen takia.

Yhdistyksissä tehty palkkatukityö tehotontako?

Yleishyödyllisten yhdistysten tuki nähdään tehottomana suhteessa yrityksiin. Tässä on tiettyä perää, mutta yksinkertaiset talousanalyysit eivät kerro koko totuutta. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, mikä on panostuotos suhde siihen, että henkilö työllistyy palkkatuella avoimille työmarkkinoille.

Jos henkilö työllistyy yritykseen palkkatuella, niin on todennäköisempää, että hän jatkaa yrityksessä myös palkkatukijakson jälkeen. Julkisilla toimijoilla tilanne on erilainen. Jos työtön työllistyy yhdistykseen, niin hän tarvitsee vielä lisäharppauksen työllistyäkseen avoimille markkinoille yritykseen tai muuhun pitkäkestoisempaan työhön.

Yhdistysten taloudellinen rakenne on sikälikin erilainen suhteessa yrityksiin, että toiminta perustuu yleensä enemmän tai vähemmän julkisiin avustuksiin. Yritysten toiminta perustuu markkinoihin ja on siten kestävämpi. Markkinat palkitsevat kannattavaa liiketoimintaa ja työtä. On siis tarkoituksenmukaista suunnata palkkatukea yrityksiin.

Palkkatuen tehottomuusargumentin tekee kuitenkin ongelmalliseksi se yksinkertainen syy, että kaikki työttömät eivät työllisty yrityksiin. Työnvälityksessä yritykset ovat yleensä etusijalla, kun tehdään työpaikkojen kartoituksia. Jos yritykset eivät työllistä, työttömän vaihtoehdot työllistyä jäävät vähäisiksi ilman yhdistyksille suunnattua palkkatukea.

Yhdistysten palkkatuen käytön rooli on erilainen suhteessa yrityksiin. Yritykset kaipaavat mahdollisimman nopeasti lisäarvoa tuottavaa työvoimaa. Mutta työttömyydelle voi olla syynä koulutuksen tai osaamisen puute, asuinpaikkakunta, perhetilanne, kokoaikaisten työpaikkojen puute, sosiaalinen stigma, ulosottovelat jne. Näihin ongelmiin etsitään ratkaisuja palkkatukijaksonkin aikana yhdistyksissä. Kun työmarkkinoilla on kysyntää työvoimalle, niin kyllä myös yhdistyksistä hyvin työllistytään avoimille työmarkkinoille, vaikka työnhakijan lähtötilanne olisikin poikkeavan haasteellinen.

Tehottomuusargumentti on heppoinen, koska yhdistykset eivät kilpaile samoista työntekijöistä kuin yritykset. Yhdistykset palkkaavat työttömiä henkilöitä palkkatuella sosiaalisista syistä. Palkkatuen ehtona on yleensä yli kaksi vuotta työttömyyttä. Palkattavien henkilöiden polku voi olla pitkäkin – sisältäen esimerkiksi kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua jne. ennen palkkatuettua työtä.

Palkkatukityöstä on hyötyä työntekijälle, sillä se kehittää ammattitaitoa, siitä saa palkkaa ja eläkettä. Se hyödyntää yhteisöä, kun lapset näkevät, että perheen aikuiset käyvät töissä. Tehty työ hyödyttää myös lähiyhteisöä, jonka eteen työtä tehdään. Yhdistykselle haasteena on kehittää työnhakijan ammattitaitoa ja motivaatiota, että töitä löytyisi myös jatkossa avoimilta työmarkkinoilta.

Jos työttömyys saadaan painettua liian alas palkkavaatimukset kasvavat

Kolmas argumentti palkkatuen poistamiselle on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta arvatenkin EK on siitä huolissaan. Argumentti on, että jos työttömyys saadaan painettua liian alas, niin työntekijät alkavat vaatia korkeampaa palkkaa. Se lienee yritysten omistajien pelko. Ei välttämättä ole osakeyhtiön etu, että työntekijöistä on pulaa ja palkkavaatimukset kasvavat.

Tässä viimeisessä argumentissa on ongelmana se, että yksityisen yrityksen lyhytnäköinen etu ei ole välttämättä yrityksen pitkän tähtäimen etu tai kokonaisetu. Ensinnäkin yhdistykset välittävät työnhakijoita avoimille työmarkkinoille, eli kysyntä ja kilpailu työpaikoista ei häviä palkkatukijakson aikana, vaan itse asiassa vahvistuu, kun työnhakijan voimavarat vahvistuvat. Työllisyystilastoissa olisikin hyvä seurata laajan työttömyyden tilaa, joka sisältää myös aktiivitoimenpiteet sen sijaan, että tarkastelee asiaa pelkästään tilastokeskuksen työllisyyskyselyn perusteella.

Yritykset hyötyvät myös siitä, että töissä olevat käyttävät kulutukseen enemmän kuin työttömät. Sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut rasittavat taas yleistä verotusta. Työ todistetusti tukee yhteisöä – sosiaalipalveluille ja terveyspalveluille ei ole niin paljon tarvetta, kun ihmiset käyvät töissä. Lisäksi työvoimareservin työkyky pysyy hyvänä, kun työntekijöitä tarvitaan.

Suomen väestökehityksen myötä olisi nyt tärkeää kääntää kaikki kivet, että työllisyysastetta saadaan nousuun. Palkkatuki on yksi tärkeä työllisyyden hoidon väline, jonka rinnalla tarvitaan muitakin toimenpiteitä ja palveluita. Palkkatuen byrokratiat ja esteet kannattaa poistaa – kun kerran rahaakin on käyttämättä. Työttömille, jotka palkkatuella töihin pääsevät, joka euro on tarpeen!

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry

050 577 2580
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
@jugetstu

Työttömien Keskusjärjestö: lausunto TEM/949/03.01.01/2017 TEM031:00/2017

Työttömien Keskusjärjestön lausunto lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista (joka täydentää hallituksen esitystä HE93/2018 vp), TEM/949/03.01.01/2017 TEM031:00/2017

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää mahdollisuudesta lausua omatoimisen työnhaun mallista. Työttömien Keskusjärjestö ry vastustaa karenssin uhalla tehtävää omatoimisen työnhaun mallia. Pidämme heikkoutena sitä, että koko mallin peruslähtökohta on, että kaikki työttömät ovat laiskoja, joiden työnhakua täytyy ”virallisesti vahtia”.

Näkemyksemme mukaan malli ei synnytä uusia työpaikkoja. Lisäksi hallitus on leikannut hallitusohjelman toteuttamisen alkuvuosina reilusti TE-hallinnon resursseja, joita ei ole täysimääräisesti paikattu sekä heikentänyt kolmannen sektorin mahdollisuuksia järjestää työllisyyspalveluita.

Puuttuvan hallinnollisen kapasiteetin vuoksi kaikki työttömät eivät voi täyttää omatoimisen työnhaun ja aktiivimallin vaatimuksia, vaikka haluaisivatkin. Työtön ei välttämättä saa TE-toimistosta tarvitsemaansa apua. Henkilökohtaisen, kasvokkaisen asioinnin mahdollisuudet ovat rajoittuneet. TE-toimistoon sisään pääsy ja henkilökohtainen asiointi on vaikeutunut.

Työttömän näkökulmasta omatoimisen työnhaun malli ja aktiivimalli muodostavat sekavan paketin. Jos täyttää toisen ehdot, niin ei välttämättä täytä toista. Kokonaisuus on omiaan sekoittamaan työttömien arjen hallinnan. Digitaaliset hakuvaatimukset syrjäyttävät osan työttömistä työnhakijoista kokonaan.

Omatoimisen työnhaun mallin olisi voinut rakentaa siten, että työnhakijat lähettäisivät vapaehtoisesti ilman sanktioita TE-toimistolle lähettämänsä työhakemukset. Näistä hakemuksista olisi voinut kerätä tietopankin, jonka avulla kehittää työnhakijoiden työnhakutaitoja, sekä kartoittaa osaamistarpeita ja piilotyöpaikkoja.

Käsillä oleva malli edistää yhteistyötä haittaavaa vastustusta. ”Kyttäyskulttuurin” ei ole missään tutkimuksessa havaittu edistävän omaehtoista toimintaa, ideointia tai aloitekykyisyyttä, päinvastoin. Tämä esityksen osa viittaa vuosikymmenten takaisiin yritystoimintamalleihin ja yli sata vuotta vanhoihin ihmiskäsityksiin. Henkilön tuottavuuden johtamisessa yhä enemmän korostuu työkyvyn ylläpito ja kehittäminen, henkilöstön ilmapiiri ja motivaatio. Karenssit lisäävät epäluottamusta.

Alla on huomioita tai kysymyksiä lausuttavasta omaehtoisen työnhaun mallista:
1. Jos TE-toimisto velvoittaa työnhakijaa työnhaun arviointiin, täyttääkö työkyvyn arviointi aktiivimallin ehdot?

2. Korvaako omaehtoisen työnhaun malli aktiivimallin ja nykyiset TE-toimiston toimintaohjeet? Jääkö vain omaehtoisen työnhaun malli? Toivomme selkokielisen koosteen työttömille osoitetuista vaatimuksista, jotta työtön työnhakijakin ymmärtää, mitä häneltä odotetaan.

3. Palvelunjärjestäjät toivovat myös selkokielistä ohjetta, milloin palvelujärjestäjän suunnittelemat palvelut täyttävät omaehtoisen työnhaun mallin ja aktiivimallin vaatimukset, jottei työtön saa väärää tietoa. Soveltamisohjeet täytyy saada hyvissä ajoin, ennen kuin omaehtoisen työnhaun malli astuu voimaan.

4. Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmässä on vieläkin epäselvästi ilmaistu, mitä tarkoittavat 10 päivän (tai vaihtoehtoisesti 15 päivän karenssit) tai 20 päivän (tai vaihtoehtoisesti 30 päivän karenssit), suhteessa omaehtoisen työnhaun mallin aiempiin esitettyihin karensseihin? Työstä kieltäytymisen karenssi on edelleen 90 päivää. Ja tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että unohtaa tai ei osaa laittaa sähköiseen lomakkeeseen oikeaan kohtaan täppää. Karenssin pituus on huomattavasti suurempi, kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa on porrastettu karenssijärjestelmä.

10 – 20 päivän karenssi vastaa päiväsakoissa esimerkiksi lievää pahoinpitelyä, virkamiehen vastustamista, lievää petosta tai ilkivaltaa. Ovatko nämä verrattavissa siihen, että jättää yhden työhakemuksen tekemättä viikossa?

5. Julkisen rekrytointilain 12 b § voi aiheuttaa hämminkiä työttömillä työnhakijoilla. Milloin on hyväksyttävää, että omaehtoiseksi työnhauksi luetaan rekrytointitapahtumiin osallistuminen?

6. 12 c § kohdassa on ilmeisiä kerrannaisvaatimuksia aktiivimallin kanssa. Esimerkiksi omaehtoisen työnhaun edellytyksenä on 2 viikkoa työtä 80 % työajalla. Aktiivimallin ehdon täyttää 18 tuntia työtä 3 kk sisällä.

7. Mitä tarkoitetaan ”toistuvalla työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla”? Nykyinen käytäntö on, että jos työtön saa kerran kirjeen kahdessa vuodessa, jossa on työtarjouksia, hänen katsotaan toimivan työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla, jos ei ole pilkun tarkasti täyttänyt kirjeen ehtoja. Ei ole välttämättä edes väliä, onko työnhakija saanut kirjeen ajassa, jolloin hän olisi voinut täyttää työtarjousten ehdot tai että työttömällä olisi tarvittava kompetenssi kyseisiin työpaikkoihin. Nykyinen käytäntö on törkeä ja perusoikeuksia loukkaava.

8. Ovatko työttömyysturvalain 6 § 2) ja 3) momentti keskenään ristiriidassa? Toisessa oletetaan, että omaehtoinen opiskelu ei käy ja toisessa että käy. Onko tässä väärinymmärrys?

9. Pidämme hyvänä, että työstä kieltäytymisen liittyvien hyväksyttävien syiden listaa on täydennetty. Lista vaikuttaa kohtuulliselta.

Helsingissä 24.8.2018

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tyottomat.fi
+358 50 577 2580

Lähdeviitteet:

Ahonen, G., Aura, O.,Hussi, T. 2015. Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala. Tutkimusraportti. Helsinki: Etera. Viitattu 19.3.2017. http://www.ossiaura.com/uploads/1/6/5/4/16543464/ henkil%c3%b6st%c3%b6tuottavuus_ja_eurot_%e2%80%93_case_rakennusala.pdf

Ahonen, G., Aura, O., Ilmarinen, J. 2009. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009. Tutkimusraportti.
http://www.ossiaura.com/uploads/1/6/5/4/16543464/
strategisen_hyvinvoinnin_tila_suomessa_2009.pdf

Aura, O. 2017a. Management ja leadership molempia tarvitaan. Viitattu 30.4.2017. http://www.ossiaura.com/auran-faktat-blogi/management-ja-leadership
-molempia-tarvitaan

Hallituksen budjettipäätökset eivät pure työttömyyden kovaan ytimeen

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että tiukalla budjettikurilla ei taltuteta työttömyyden kovaa ydintä.

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski painottaa, että työttömyyden kovaan ytimeen pystytään vaikuttamaan panostamalla aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan. Palkkatukimäärärahoja tarvitaan etenkin kolmannelle sektorille lisää, jolloin saadaan työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille. Hallituskaudella näitä panostuksia on vähennetty, ja osittain myös siksi työttömyyden ns. kova ydin on jäänyt vaille riittävää tukea.

– Jäsenyhdistystemme mukaan palkkatuki on parasta työllisyyttä edistävää toimintaa, koska palkkatuella tehdään työehtosopimusten mukaista työtä. Yhdistyksissä on huomattu, että talouden nousukaudella hyvät työntekijät päätyvät nopeasti avoimille työmarkkinoille, Haapakoski sanoo.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että hallitus tekee nyt tuntuvat panostukset kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien eteen. Työttömien yhdistyksillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on pitkä kokemus työllisyyden edistämisestä. Jos kolmannen sektorin osaaminen menetetään, osa työttömistä syrjäytetään kokonaan. 1990-luvun lopulla, kun kolmannen sektorin työllisyystoimintaan panostettiin, yhdistykset työllistivät jopa 10-vuotta työttömänä olleita hankkeisiin.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski @ tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi @ tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen @ tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö ry:n lausunto: STM 53:00/2018

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua ehdotukseen STM53:00/2018 eräiden järjestöjen ja kuntien sekä työnantajien järjestämien työllistymistä tukevien toimien sisällyttämisestä työttömyysturvalain niin kutsutun aktiivimallin mukaiseen aktiivisuuteen.

Yleiset huomiot ehdotetuista lakimuutoksista:

Aktiivimalli on lisännyt etenkin vuoden alussa työttömien hakeutumista aktiivisuusehdon täyttävien töiden ja toimenpiteiden piiriin. Työttömien Keskusjärjestö ry:n mielestä aktiivimalli vahvistaa kuitenkin työttömien eriarvoista kohtelua ja siksi se tulee kumota.

Lausuttavana oleva esitys pyrkii paikkaamaan joitain epäkohtia aktiivimallilainsäädännössä. Haasteena on, että kun paikataan lain aukkoja, viranomaisten työ menee tulkinnanvaraiseksi mikromanageroinniksi. Se myös johtaa erilaisiin alueellisiin, paikallisiin ja yksilöä koskeviin tulkinnallisiin eroihin ja sitä kautta työttömiä työnhakijoita koskevaan eriarvoisuuteen.

Ehdotus ei korjaa aktiivimallin tulkintaongelmia, esimerkiksi osa-aikatyöstä toiseen siirtyvän automaattikarenssia, vaikka kyseisen siirtymisen syynä olisi parempi palkka. TE-keskuksella on nyt oikeus määritellä, millainen on riittävä nousu tulotasossa ja lakkauttaa omalla perustelullaan työttömyysetuuden maksu. Tämä ei ole mielestämme työttömän oikeusturvan mukaista.

Lausuntopyynnössä pyydettiin arvioimaan:
1. Ehdotuksessa tarkoitettujen toimijoiden mahdolliset nykyisin työttömille järjestämät valmennukset ja niihin osallistuneiden henkilöiden määrää koskevat sellaiset tiedot.
2. Järjestäjiä ja toiminnan sisältöä koskevan määrittelyn riittävyys ja selkeys, erityisesti kohta 3 huomioiden.
3. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi tarkoitettu toiminta määritelty niin, että muutosehdotuksessa tarkoitettu järjestäjä pystyy arvioimaan tarjoamansa toimintansa sisällön ja antamaan osallistumisesta todistuksen työttömyysturvan hakijalle.
4. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi toiminta määritelty niin, että työttömyysturvan saaja saa riittävän tiedon muutoksen sisällöstä
5. Toimeenpanoa koskevat näkemykset mukaan lukien tiedottaminen, neuvonta ja mahdolliset henkilötyövuosiarviot
6. Voimaantuloajankohtaa koskevat seikat muutoksen toimeenpanon näkökulmasta

1. Ehdotuksessa tarkoitettujen toimijoiden mahdolliset nykyisin työttömille järjestämät valmennukset ja niihin osallistuneiden henkilöiden määrää koskevat sellaiset tiedot.

Lausuntoajankohta oli sellainen, että kattavaa vastausta tähän ei ole antaa. Yhdistykset järjestävät esimerkiksi seuraavia suoraan työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä, joihin työtön voi osallistua:
a. ATK-, ICT -kurssit (Windows, Mac tekstinkäsittely yms. ohjelmat), some-, tiedonhakukoneet, optimointi, jne.
b. hygieniapassit, tulityöntekopassit, hätä/ensiapukurssit, työturvallisuuskortti, ja muut ammattiin liittyvät passit yms.
c. kielikurssit/kielikylvyt
d. ammattimainen ompelu ja muu käsien taitoja kehittävä työ
e. pajatoiminta – mm. autopajat, mediapajat (audio-visuaaliset tehtävät, toimittajan työt, video, ääni yms.)
f. kierrätystoiminta – CER-kierrätys, purku, kokoaminen, varastointi, myynti
g. ruokala – ja siihen liittyvät työt (kokin tehtävät, erityisruokavaliot, kylmäketjut yms.)
h. kiinteistön hoitaminen, rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito
i. uraohjaus, työnhaut, työpaikkavierailut, työnhakumessut jne.
j. ilmaisutaidon kurssit, johtaminen ym. hanke-hallinnointi-, talousosaaminen yms.
k. teatteri-, musiikki ja taide (osalle harrastus. Osa on jatkanut ammattiin)
Työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa edustavat esim.
a. luonto, retket, matkat
b. Kuntoutus, green care-hankkeet, joka on ohjattua sosiaalista kuntoutusta.
c. ohjattu liikunta
d. kuorot, bändit
e. muut harrastekerhot

2. Järjestäjiä ja toiminnan sisältöä koskevan määrittelyn riittävyys ja selkeys, erityisesti kohta 3 huomioiden.

Olemme tyytyväisiä, että Työttömien Keskusjärjestö ry:n jäsenyhdistysten rooli työllisyyttä edistävinä ja työllisyyspalveluja tarjoavina toimijoina on huomioitu lakiesityksessä. On kuitenkin monia valtakunnallisia yhdistyksiä ja kunnallisia toimijoita, joilla on samankaltaista toimintaa työllisyyden edistämisessä (esimerkiksi hygieniapasseja, tulityökortteja, työpajatoimintaa/työskentelyä jne.). Näitä valtakunnallisia yhdistyksiä toimii mm. välityömarkkinoiden yhteistyöryhmässä: https://www.tpy.fi/vaikuttaminen/yhteistyo-ja-tyoryhmat/valityomarkkinatoimijoiden-yhteistyoryhma/

Esitämme harkittavaksi, onko lainsäädännössä tarpeellista nimetä erikseen ammattiliitot ja esimerkiksi Työttömien Keskusjärjestö jäsenjärjestöineen työllisyyttä edistävinä järjestötoimijoina, joiden työllisyyttä edistävä toiminta olisi siten laissa sertifoitu aktiivisuutta edistäväksi?

Onko parempi, että määriteltäisiin yhdistyksen toiminnan laajuus, sisältö sekä kokemus työllisyyttä tukevasta toiminnasta esimerkiksi välityömarkkinoilla pohjaksi aktiivimallin soveltamiselle?

Onko otettu huomioon hakijan oikeusturva siinä tapauksessa, että järjestäjä ei anna tai ei jostain syystä voi antaa todistusta aktiivimallin mukaisesta aktiivisuudesta? Tämä on hyvin tavallista jopa lain voimalla määrätyn työtodistuksen kanssa. Samanlainen epävarmuustekijä on etuuden maksajan ”tarkistus henkilön osallistumisesta”.

3. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi tarkoitettu toiminta määritelty niin, että muutosehdotuksessa tarkoitettu järjestäjä pystyy arvioimaan tarjoamansa toimintansa sisällön ja antamaan osallistumisesta todistuksen työttömyysturvan hakijalle?

Lait, joilla määritellään sellaisten toimintojen rajapintoja, joilla on vaikutusta sekä hyvinvoinnin että terveyden edistämiseen ja samalla palvelutuotantoon koskevat keskeisesti julkista toimintaa. Ne koskevat sekä resursointia, palveluja, että kunnille tärkeää intressiä, ihmisiin liittyvien toimintojen huoltovarmuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perustehtävien laiminlyönti, joihin esimerkiksi työllisyys ja pitkäaikaistyöttömien terveydenhoito liittyvät, lisää kallista ja vaikeammin järjestettävää erikoispalvelujen hankintaa ja tuo siten kustannuksia. Järjestölähtöisillä toiminnoilla on tässä tasapainossa keskeinen rooli.

Pitkäaikaistyöttömiä yhdistää se, että heidän ongelmansa ovat yksilöllisiä, moninaisia ja erityisiä. Työttömyys ei ole välttämättä päällimmäinen ongelma, joka täytyy ensin ratkaista, että voi työllistyä. Kysymys voi olla esimerkiksi asunnottomuudesta ja terveysongelmista. Kun työttömän ongelmien ratkaisuun saadaan oikea järjestys, työllistyminenkin edistyy aiempaa paremmin.

Työkyvyn arvioinnit ja toimintakyvyn edistäminen tulee kuulua aktiivimallia edistävään toimintaan.Onhan jo esimerkiksi kuntouttava työtoiminta hyväksytty aktiivisuutta täyttäväksi toiminnaksi.

Sosiaaliset verkostot ovat olennainen työllisyyteen vaikuttava tekijä. Työpaikkojen hakeminen ja siihen liittyvät rekry-toiminnat yms. toiminnot edistävät mielestämme aktiivisuutta ja ne tulisi sisällyttää lakiesitykseen aktiivitoimena. Palveluntarjoajien joukkoluentojen sijaan tutustumismatkat, verkostoitumistapahtumat, verkko-verkostoituminen ja esimerkiksi kulttuuri-, harraste- ja liikuntatapahtumat ovat paikkoja, joissa sana erityisesti lyhyistä ja tilapäisistä, mutta lupaavista oman alan työpaikoista liikkuu. Sosiaalinen toiminta on yksi tärkeimmistä työkyvyn säilyttäjistä.

Aktiivisuutta kerryttävä toiminta tulee määritellä selkeästi ja yksiselitteisesti.

4. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi toiminta määritelty niin, että työttömyysturvan saaja saa riittävän tiedon muutoksen sisällöstä?

Työttömällä tulee olla jo etukäteen ja yksiselitteisesti tieto siitä, täyttääkö toimi, johon hän osallistuu aktiivisuusehdon. Esimerkiksi kaikki työvoimaviranomaisen tarjoama tai hankkima toiminta ei kerrytä aktiivisuutta.
Palveluntarjoajaan liittyvät lausunnonantamisen ja tarkistamisen prosessit ovat lakiesityksessä epäselvät. Esityksen mukaan TE-toimisto ei anna työttömyysetuuden maksajalle lausuntoa mainituista työvoimaviranomaisen omista palveluista eikä se anna lausuntoa tai tiedotetta myöskään lisättäväksi ehdotetuista työllistymistä tukevista toimista. Tähän tarvitaan selkeämpi menettely.

Kysymyksenä myös, onko TE-toimistoilla toimintakapasiteettia riittävästi arvioimaan sitä, täyttääkö ulkopuoliselta toimijalta hankittu toiminta asetettuja ehtoja ja laatuvaatimuksia? Mitä maksaa TE-toimistoille annettu uusi arviointitehtävä?

5. Toimeenpanoa koskevat näkemykset mukaan lukien tiedottaminen, neuvonta ja mahdolliset henkilötyövuosiarviot.

Painotamme, että tulee tehdä selkeä etukäteisarviointi ja kriteeristö, mitkä toiminnat täyttävät aktiivisuusehdot ja miten niitä valvotaan. Esityksessä mainitaan toiminnan järjestäjän todistus toiminnasta, josta käy ilmi mm. asiakkaan osallistuminen ja mahdollisesti toiminnan sisältö. Kuitenkin sanotaan, että sisältöä ei tarkastella tai tutkita. Kaikista tulkinnanvaraisuuksista pitää päästä eroon, ennen kuin toimintatapa otetaan käyttöön.

Yhtenäiset lomakkeet saattaisivat järjestäjän todistuksen kanssa tehdä aktiivimallin soveltamisesta selkeämpää. Yksittäisten päivien vaikutus aktiivimallin kerryttämiseen on työttömien näkökulmasta hyvä asia.

Olemme erityisen huolissamme myös aktiivimallin ja omaehtoisen työnhaun mallin välisistä mahdollisista ristiriidoista. Toivomme, että tiedotuksessa nämä kahden eri mallin vaatimukset tuodaan selkeästi esille. Tärkeää on tehdä sekä STM:n ja TEM:n välillä näiden kahden ns. aktiivimallin välisten mahdollisten ristiriitojen keskinäinen arviointi.

Palvelujen tarjoajien näkökulmasta lakiesityksessä tulee pohtia, onko koulutuksellisia tarpeita esimeriksi viestinnän ja tiedottamisen suhteen? On myös palveluntarjoajille olennaista, että he osaavat täyttää mahdolliset tulevat lomakkeet oikein.

6. Voimaantuloajankohtaa koskevat seikat muutoksen toimeenpanon näkökulmasta

Painotamme, että esityksessä olevat asiat olisi pitänyt arvioida jo ennen kuin aktiivimallia alettiin soveltaa. Heikosti tehty aktiivimallilaki on aiheuttanut 134 000 työnhakijan joutumisen aktiivimallileikkuriin, monien tukihakemusten jopa moninkertaista korjaamista ja sitä kautta työttömille taloudellista ahdinkoa. Nyt käsiteltävän oleva esitys tuottaisi tällaisenaan runsaasti lisää tulkintatasoja, nykyisten lisäksi. Tapahtunut vahinko on korjattava ennen uusi asetuksia. Vakavista ongelmista kertovat mm. voimakas toimeentulotukihakemusten määrän lisääntyminen, eläkehakemukset ja karenssien nousu.

Tulevaisuuden kehittämisehdotuksena tämä esitys voisi avata konkreettisella tavalla mahdollisten tulevien maakuntien mahdollisuutta käyttää SGEI-menettelyä ja allianssimallia aktiivimalli-toimintojen hankinnan kohdalla. SGEI-menettelyssä (Services inEconomic Interests) viranomainen antaa palveluntuottajalle palveluvelvoitteen välttämättömässä tilanteessa, jossa markkinat eivät toimi. Nyt käsiteltävänä oleva esitys luo eräänlaisen alihankkijamallin. Mainittujen kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten lisäksi esitys ei koske muita, mutta ne voivat hankkia palveluita mainituilta tahoilta. Kysymys on, miten se vaikuttaa palvelun valvontaan ja asiakkaiden oikeusturvaan?

Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kannalta tarve on erittäin selkeälle ohjeelle, jossa kuvataan tarkkaan, miten toimitaan, kun on kyse erityisen vaativan sosiaalipalvelun tai pienen joukon tarvitsemasta tuesta.

Helsingissä 2.8.2018

Työttömien Keskusjärjestö ry
Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski @ tyottomat.fi

Irma Hirsjärvi,
Puheenjohtaja
+358 50 591 5461
irma.hirsjarvi @ tyottomat.fi