Työllisyysfoorumi 2018: Työttömien perusoikeudet palautettava

Kaikille avoin kaksipäiväinen Työllisyysfoorumi2018 toteaa, että työvoimapulasta huolimatta on syytä vihdoin tunnustaa, että työpaikkoja ei ole kaikille työttömille, eivätkä sanktiot niitä luo. Nyt luotu sanktioiden tuottamien pelkojen koneisto estää ihmistä harkitsemasta ja toimimasta järkevällä tavalla. Sanktiokoneiston sijaan palveluiden lähtökohtana tulee olla, että työllisyyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut järjestetään elämäntilanteet huomioiden.

Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Kari Latvuksen mielestä seurakunta voisi olla aktiivisempi työllisyyspolitiikassa, ja yhtenä suurimmista työnantajista antamassa myös oman panoksensa työllisyyskeskusteluun. Työttömyyden pitkittyminen ja sen tuottama köyhyys näkyy diakoniatyön arjessa selvästi aiempaa raskaampana. Kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn asiantuntija Kari Latvus esitti myös avausta yksilön oikeuteen vetäytyä systeemistä ilman toimeentulon menettämistä. Monissa kommenteissa päivien aikana viitattiin perustulon tarpeeseen.

Työttömyys on sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä tragedia

Tutkija Jouko Kajanoja muistutti, että työhaluisten, työkykyisten ja osatyökykyisten pitäminen työttömänä on OECD:n raportin mukaan sekä sosiaalisessa että taloudellisessa mielessä tragedia. Se on yhteiskuntien kyvyttömyyttä sopeutua yksilölisiin eroihin.

Tutkija Jouko Karjalaisen vetämässä paneelissa käsiteltiin kansalaisuutta ja osallisuutta liittyen työvoimapalveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan mielekkyyttä ja tuloksellisuutta kritisoitiin voimakkaasti. Samoin kuntien ja maakuntien työnjako jatkossa on Kuntaliiton kehittämispäällikön Erja Lindbergin mukaan suuri kysymysmerkki. Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa sanoi, että aktiivimalli tuottaa työtä ainoastaan muille kuin työttömälle. Tampereen TE-keskuksen palvelukeskuksen johtaja Tommi Eskola totesi, että terveydentilansa kanssa kamppailevat ja apurahalla työskentelevät ovat aktiivimallissa väliinputoajia.

Voiko työstä kieltäytyä?

Työstä kieltäytymisestä käsittelevässä paneeliin osallistuivat PAM:in edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, Työstäkieltäytyjäliiton Eetu Viren ja puheenjohtajana Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi. He kaikki puolustivat oikeutta kieltäytyä töistä ja olivat kaikki itse monialaisia työnarkomaaneja. Eetu Viren totesi, että työstä kieltäytyminen on innovaatioiden lähde. Sitä ilman pyörääkään ei olisi keksitty.

Seminaarin keskustelut kiertyivät aina uudelleen siihen, millainen ihmiskäsitys nyt tehtävän työvoimapolitiikan takana on. Osallistujat kritisoivat näkemystä työttömistä kyvyttöminä olentoina, joiden elämää tulee valvoa viranomaisten voimin.
– Pelko työttömyysturvan epäämisestä on todellinen ongelma luottamuksellisen yhteistyön syntymisestä TE-hallinnon viranomaisten kanssa. Palvelut koetaan usein hyödyllisinä, mutta turhan jäykkinä. Nyt on palautettava valta työttömälle itselleen päättää omasta työnhaustaan, sanoo Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Kirkkohallituksen ja Työttömien Keskusjärjestön yhteistyössä järjestämä Työllisyysfoorumi2018 keräsi satapäisen yleisön Kallion Setlementtitaloon 27.-28.9.2018. ”Minne työpaikat karkaavat” oli saanut nimensä luvan kanssa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäeltä. Päivillä keskityttiin teeman ja tunnelman mukaisesti työttömien elämään, kokemuksellisuuteen ja yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärven avajaispuhe 27.9. Työllisyysfoorumissa

Hyvät työllisyysfoorumin osallistujat! Viime vuonna, 26.10. päivätty Työttömien Keskusjärjestön lausunto aktiivimallista oli otsikoitu seuraavasti:

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ VASTUSTAA ESITYSTÄ AKTIIVIMALLISTA
Selitysosa taustoitti. Siinä todettiin:
”Aktiivisesta työnhaustaan huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Lisäksi työttömillä palvelujen tarve on suurempi, mitä nykyisin pystytään järjestämään. Sekä kuntien, että järjestöjen kapasiteetti tarjota toimenpiteitä työttömille on rajallinen puuttuvien resurssien takia.
Aktiivimallin perusteluissa oletetaan, että työpaikkojen kysyntä todennäköisesti lisääntyy, kun työttömät pyrkivät välttämään työttömyysturvan leikkauksen. Mutta miten tämä näkyy työpaikkojen tai toimenpiteiden tarjonnassa? Hallitus ei ole kohdentanut tähän uudistukseen voimavaroja, jotta kaikille olisi tarjolla mahdollisuus välttää työttömyysturvan leikkaus.”

Teksti toteaa: ”Hallituksen esitys ei kohtele työttömiä yhdenvertaisesti. Eri alueilla on vaihteleva määrä työpaikkoja ja palveluita tarjolla. Etenkin aktiiviset työttömät tulevat kokemaan mallin epäoikeudenmukaisena, jos aktiivisuuteen ei saada vastinetta. Valitusten määrä sekä epäluottamus julkiseen palvelujärjestelmään tulee kasvamaan.
Esityksessä ei myöskään arvioida, mitä sosiaalisia tai terveydellisiä vaikutuksia voi syntyä siitä, kun on itse aktiivinen ja palvelujärjestelmä entistä kovemmin rankaisee epäonnistumisesta. Jotkin työttömät työnhakijat kokevat jo nyt, että heitä syrjitään avoimilla työmarkkinoilla mm. ikänsä, kokemuksensa, vammansa, sairautensa, sukunimensä, seksuaalisen suuntautumisensa, sosiaalisen statuksensa tai ihonvärinsä takia. Se, että entistä enemmän sanktioidaan yksilöä siitä, ettei hän pääse töihin, vahvistaa mm. näistä ennakkoluuloista syntyviä rajoitteita.

Työttömien Keskusjärjestö ry ihmettelee, miten tämä esitys voi läpäistä Perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Perustuslain 19 § mukaan, ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Työmarkkinatuki on osa työttömien perusturvaa.

Tämän esityksen negatiivisimmat vaikutukset iskevät pahiten pitkäaikaistyöttömiin, koska mahdolliset leikkaukset kertautuvat ja vaikuttavat heidän toimeentuloonsa pitkällä aikavälillä. Osa näistä työttömistä joutuu jo nyt täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulosta ja tällä esityksellä siitä leikataan lisää.

Kaikki tämä Työttömien Keskusjärjestön antama kritiikki, kaikki sen ennakoimat ongelmat, jokainen sen esiin nostama puute on toteutunut.
Vuoden toisella kolmanneksella yli 150 000 oli aktiivimallileikkurissa. Yli 90 % ikääntyneistä työttömistä työnhakijoista joutui leikkuriin. Karenssit ovat toista vuotta peräkkäin ennätyssuuret ja jopa perustoimeentulosta tehdyt 20 % ja 40 % leikkaukset ovat lisääntyneet.

Tämä kaikki lisää myös työttömien eläkeköyhyyttä. Ei ole liioiteltua, että sadat tuhannet suomalaiset miettivät jatkuvasti aktiivimallin tuottamia ongelmia viettäen unettomia öitä. Esimerkiksi tuhannet omaehtoisia opintoja ja yrittäjyyttä kokeilleet ovat joutuneet käsittämättömiin ongelmiin TE-keskuksen ja Kelan tulkintojen takia. Ongelmien ilmetessä valitusajat ovat jopa seitsemän kuukautta. Jokaisen tulottoman kuukauden tasapainottamisen menee moninkertainen määrä enemmän aikaa, jos edes onnistuu. Viesti ympäri maata on ollut sama: työttömän elämässä on nyt liian paljon lakisääteisistä toiminoista johtuvia yllätyksiä ja umpikujia, joista jokainen voi olla se taakan viimeinen korsi.

Tämä näkyy sekä kuntien sosiaalityön puolella, että seurakuntien diakoniatyössä. Yhä useammin tulee vastaan tieto, että sosiaalitoimi ohjaa ihmisiä seurakunnan puoleen. Yhä enemmän diakoniatyössä tulee vastaan pitkään jatkunutta perheköyhyyttä, syrjäytymistä, yksinäisyyttä, joka on seurausta siitä, että ihminen on jo pudonnut kaikkien läpi yhteiskunnallisten tukiverkostojen läpi hyväntekeväisyyden varaan. Yhä enemmän tässä joukossa on työttömiä ja heidän perheitään.
Silti voi löytää itsensä tilanteista, jossa ongelmia ikään kuin ei ole olemassa, esimerkiksi valtakunnallisen päättäjän edestä, joka iloisesti kertoo aktiivimallin onnistuneisuudesta sosiaalisen sektorin toimijoille, jotka tietävät tilanteen.

Kuntapäättäjänä ja maakuntavaltuutettuna näen tilanteen hälyttävänä ja poikkeuksellisena. On kuin mikään asiantuntijalausunto ei etenisi normaaleja päätöksentekokanavia pitkin. On kuin asiantuntijaverkostoilla ei olisi yhtäkkiä mitään painoarvoa. On kuin mikään maakunnan palaute – esimerkiksi kolmannen sektorin ongelmista suhteessa sote-valmisteluun – ei saapuisi valtakunnallisten päättäjien korviin. Työttömän ääni on ollut kovempi mediassa kuin pitkään aikaan, erinomaisia ja asiantuntevasti asiaa taustoittavia artikkeleita ja juttuja ilmestyy lähes päivittäin. Silti sekään ei kuulu päättäjien korviin. Miksi?

Miksi viesti ongelmista, miksi viesti ehdotetuista ratkaisumalleista ei liiku? Mihin se jää? Mikä olisi tapa, jolla voisimme saada erittyvän yhteiskunnan moninaisen äänen kuuluviin?

Kysynkin: mikä olisi se ydinviesti, mikä meidän tulisi tänään ja huomenna saada muodostettua, ja kuinka saisimme sen vietyä niihin päätöksenteon elimiin, jossa se muuttuu teoiksi. Teoiksi, jotka antavat mahdollisuuden ihan tavalliseen, ihmisarvoiseen elämään, työttömyydestä huolimatta, teoiksi, jotka johdattavat lähemmäs täystyöllisyyden tavoitetta sanktioiden sijaan.

Olen iloinen, että täällä on paikalla sellainen asiantuntijoiden joukko, joilla on avaimia näihin esittämiini kysymyksiin. Kiitän lämpimästi Kirkkohallitusta, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestöä UUTTA ry:tä ja Työttömien Keskusjärjestön työryhmää tämän tapahtuman järjestämisestä. Näillä sanoilla avaan Kirkkohallituksen ja Työttömien Keskusjärjestön yhdessä järjestämän työllisyysfoorumin 2018.

Irma Hirsjärvi
Puheenjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry
050 5915461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö huolissaan: Yritystoiminnan palkkiomalli julkisissa työvoimapalveluissa on riski työttömien tasapuolisille palveluille

Työttömien Keskusjärjestö on erittäin huolissaan valmisteilla olevasta kasvupalvelulaista. Kasvupalvelu-uudistuksessa lisätään yritysten roolia julkisissa työvoimapalveluissa. Työttömien Keskusjärjestön mielestä ei ole kaikkien työttömien etu, että palvelut järjestetään taloudellisella riskillä ja yritysvoittoa tavoitellen.

Yhdistystoimintaan yritysriski ei sovi. Työttömien yhdistystoiminta on yleishyödyllistä, sääntöjen mukaista toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää työttömien terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja työllistymistä. Lisäksi yhdistykset tarjoavat palkkatukityöpaikkoja ja kehittävät toimintaansa työllisyyspoliittisen avustuksen turvin. Palkkatuetuilla työpaikoilla ylläpidetään järjestötoimintaa, josta hyötyvät työttömät ja vähävaraiset. Palkkatuettuja työpaikkoja tarjotaan yhdistyksissä yleensä vähintään yli kaksi vuotta työttömänä olleille työttömille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä yrityksiin.

– Yleishyödyllistä yhdistystoimintaa ei voi muuttaa yritystoiminnaksi. Työttömillä ei ole yleensä varaa ottaa henkilökohtaisia taloudellisia riskejä yhdistysten hallituksissa, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työ- ja elinkeinoministeriön, 13.9.2018, järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa etsittiin yritysten, yhdistysten ja säätiöiden näkökulmia palveluiden järjestämiseksi palkkiomallilogiikalla. Malli on haettu Australiasta, jossa on hyvin erilainen yhteiskunta ja taloustilanne, kuin Suomella. Tilaisuuteen osallistuneet edustajat olivat laajasti yhtä mieltä siitä, että työmarkkinoilla tukea tarvitsevien palveluita ei maassamme voida järjestää pelkästään tulosperusteisella palkkiomallilla.

Uudistuksen riskinä on, että yksityiset yritykset eivät kykene palvelemaan kaikkia kohderyhmään kuuluvia, sillä työttömissä on paljon moniammatillista tukea tarvitsevia henkilöitä.

– Pahimmillaan näille työttömille henkilöille koituu palvelukatve, jonka seuraukset voivat olla työttömän tilannetta heikentäviä ja kauaskantoisia. Miksi julkisin varoin pitäisi tukea yritysten voiton maksimointia? Osa verovarovaroista valuu vääjäämättä monikansallisten yritysten omistajien taskuun, sanoo Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry:n toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että nykyisiä moniammatillisia sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluita vahvistetaan. Yritykset voivat osaltaan täydentää työllisyyspalveluita esimerkiksi toimialakohtaisilla työnvälityksillä. Kaikille kansalaisille tulee tarjota tilanteisiinsa sopivia palveluita – ei vain niille, joista saadaan helpoimmin voittoa.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Työttömien Keskusjärjestö ry, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa, Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry, 040 595 6504, eija.tuohimaa (@) jstry.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, Työttömien Keskusjärjestö ry, 044 717 7277, leena.valkonen(@)tyottomat.fi

Irtisanomisen heikennys on myös karenssiautomaatti

Työttömien Keskusjärjestö kritisoi voimakkaasti hallituksen esitystä heikentää alle 20 hengen yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa. Kyseessä on aktiivimallin tavoin lakiesitys, joka asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Lailla on vakavia seurauksia, sillä sen sisältämät perusteet tarkoittavat, että irtisanottu joutuu saman tien karenssiin. Se voi myös lisätä ahdistelua ja työpaikkakiusaamista, kun työntekijät pelkäävät, että heidät irtisanotaan löyhin perustein.
Hallitus on jo nostanut koeaikaa kuuteen kuukauteen ja pitkäaikaistyöttömän kohdalla 12 kuukauteen, jolla työntekijän osaaminen voidaan todentaa. Suomi ei ole Tanska, jossa on korkea työttömyysturva ja moninkertainen panostus työllisyyspalveluihin.

Hallituksen esitykset ovat jo aiheuttaneet eripuolilla maata vakavia tilanteita työttömille henkilöille. Ihmiset ovat aktiivimallin vuoksi joutuneet odottamaan toimeentuloa jopa useita kuukausia hakemusten viipyneiden käsittelyaikojen vuoksi. Eri puolelta maata tulee tietoja, että epävarmuus, viranomaistoimintojen heikkeneminen ja toimeentulon katoaminen on ollut liian raskasta monelle ja johtanut jopa itsemurhariskin kasvamiseen.

Työttömien Keskusjärjestö edellyttää hallituksen seuraavan perustuslakia ja kuulevan kansalaisia.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi (@) tyottomat.fi

KANNANOTTO: Työttömät eivät vaikene – he haluavat olla oman elämänsä asiantuntijoita!

Työttömät eivät vaikene – he haluavat olla oman elämänsä asiantuntijoita!

Mikkelin hiippakunnan työttömyyspäivät pidettiin Lappeenrannassa 3.-4.9.2018. Paikalla oli työttömien yhdistysten ja seurakuntien edustajia. Päivillä koottiin julkilausuma, jossa halutaan kiinnittää päättäjien huomio seuraaviin asioihin.

Työttömien palvelut ja ohjaaminen:
• Säädyllinen toimeentulon turvaava työ subjektiiviseksi oikeudeksi kuten päivähoito.
• Luukulta toiselle pompottaminen lopetettava. Asiakkaan on päästävä moniammatillisen tuen piiriin.
• Palvelujen on oltava asiakaslähtöisiä, ei viranomaislähtöisiä. Palveluneuvojat takaisin TE-toimistoihin.
• Asiantuntijuus on taattava asiakaspalvelussa ja riittävät resurssit asiakkaan yksilölliseen palveluun. TE-koulutukset järkeistettävä ja niihin ohjaus asiakkaan tietojen, taitojen ja osaamisen mukaan.
• Työvoimapalvelujen yksityistäminen on keskeytettävä.
• Aktiivimallia on kehitettävä kannustavaksi. Se ei saa olla mikään karenssiautomaatti.
• Aktiivimallissa työttömän yksilöllinen tilanne ja työpaikkojen saatavuus alueella huomioitava.

Työttömien yhdistysten rooli ja tehtävä:
• Palkkatukirahojen väheneminen vuosi vuodelta vaikeuttaa yhdistysten toimintaa. Palkkatukirahoja on lisättävä ja palkkatukikausi pidemmäksi ja joustavammaksi asiakkaan tarpeen mukaan.
• Kuntouttavaa toimintaa on kehitettävä. Epävarmuus kuntouttavan työtoiminnan rahoituksessa vaikeuttaa toimintaa.
• Kolmannen sektorin asemaa on vahvistettava. Pidempikestoinen rahoitus helpottaa yhdistysten toiminnan suunnittelua.
• Yhteistyötä lisättävä TE-keskusten, työttömien yhdistysten, seurakuntien diakoniatoiminnan ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Diakoniatyön näkökulmia:
• Yhteiskunnan tulee varata tarvittava määrä asiantuntevia, ammatillisia resursseja työttömien asioiden hoitoon.
• Lakien soveltamisohjeiden joustavampi ja inhimillisempi tulkinta työntekijöille. Työttömällä on oikeus saada tarvittava ohjeistus ja ohjaus yksilöllisesti ihmisarvoa kunnioittaen ja asiallisella palvelulla.
• Kuunnellaan työtöntä oman elämänsä asiantuntijana.

Päivien järjestäjinä olivat Mikkelin Hiippakunta ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

Lisätietoja:
Hiippakuntasihteeri Päivi Erkkilä, Mikkelin hiippakunta 050 530 5310, paivi.erkkila(@)evl.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, Työttömien Keskusjärjestö ry, 050 5915 461, irma.hirsjarvi(@)tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, Työttömien Keskusjärjestö ry, 044 717 7277, leena.valkonen(@)tyottomat.fi

Kuvassa: Mikkelin työttömät pitivät riemukkaan teatteriesityksen hiippakuntapäivillä.