Työttömien Keskusjärjestö ry:n lausunto: Esitys valtion talousarvioksi 2019 HE123 – Teema: Pl 32

Työttömien Keskusjärjestö kiittää eduskunnan työ- ja elinkeinojaostoa kirjallisista lausuntopyynnöistä. Lausuntopyynnöissä pyydettiin erityisesti huomioimaan seuraavat teemat:

  • Syyt työvoiman kohtaanto-ongelman taustalla ja toimenpiteet työvoiman kohtaannon parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä e rityisesti arvio vuoden 2019 talousarvioehdotuksen toimenpiteiden vaikuttavuudesta työvoiman kohtaannon kannalta
  • Käytännön esimerkkejä ja ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi, kuten siltasopimusmalli
  • Vuoden 2019 valtion talousarvioehdotuksen tärkeimmät työllisyyden edistämistoimenpiteet ja arvio niiden vaikutuksista sekä kasvupalvelu-uudistuksen ajankohtaiskatsaus ja kehittämishaasteet erityisesti aktiivimallin vaikutukset.

Työttömien Keskusjärjestön yleisiä huomioita HE123 valtion talousarviosta 2019:

Työllisyyspoliittisen avustus
Työttömien Keskusjärjestö pitää hyvänä, että työllisyyspoliittista avustusta jatketaan valtion budjetissa. Tärkeää on myös turvata rahoituksen jatkuvuus yli maakuntauudistuksen, jottei maakuntien tarvitse käynnistää toimintaa alusta, mikäli päättävät turvautua työllisyyspoliittisen avustuksen kaltaiseen rahoitusinstrumenttiin, jolla tuetaan kaikista vaikeammassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyspalveluita. Avustuksen suuruus 7 miljoonaa euroa, on alempi, mitä se on parhaimmillaan ollut (yli 20 miljoonaa euroa), mikä on näkynyt jäsenyhdistyksissämme toiminnan supistumisena ja lakkauttamisena.

Palkkatuen nostaminen 3 000:sta henkilötyövuodesta 4 000 henkilötyövuoteen 100 % palkkatuen osalta

Keskusjärjestö pitää hyvänä, mutta riittämättömänä, että yleishyödyllisten yhdistysten palkkatukea on nostettu 3 000:sta henkilötyövuodesta 4 000 henkilötyövuoteen. Edellisellä hallituskaudella saman palkkatuen määrä oli yli 12 000 henkilötyövuotta. 100 % palkkatuella korvataan 65 % työaika yli kaksi vuotta työttömänä olleille työttömille.

Esimerkki palkkatuen tarpeellisuudesta tulee Jyväskylästä. Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JSTry:n Sirpakka hankkeen hankepäällikkö on haastatellut yli 2000 työtöntä hankkeen aikana ja työmahdollisuutena on ollut osa-aikainen palkkatukityöpaikka. Vain kaksi haastateltavaa näistä 2 000 työttömästä työnhakijasta ei ole halunnut osa-aikaista palkkatuettua työtä (jossa palkka on maksimissaan työnantajakustannuksineen 1800 euroa/kk ja palkkaa vastaava lomaraha). Osaltaan tämä kertoo siitä, että työhaluja on yli kaksi vuotta työttömänä olleilla paljon. Mutta esimerkiksi Keski-Suomesta puuttuu vielä työpaikkoja tälle kohderyhmälle. Näiden työnhakijoiden osalta ikä ja koulutuksen vanhentuminen ovat suuria esteitä työnhaulle. Muuttamiseen suhtaudutaan varauksellisella, koska kasvukeskuksissa vuokra-asumisen hinta mielletään korkeaksi.

Työllisyyden kuntakokeilu
Pirkanmaan kuntakokeilu on osoittanut, että työllisyyden edistämisen aktiivitoimenpiteisiin saadaan enemmän volyymia ja laatua (vaihtelevien palveluiden muodossa), kun siihen laitetaan enemmän resursseja. Alueen aktivointiaste on kiistatta kasvanut.

Olisi viisasta vielä jatkaa kokeilua, ja katsoa pitemmällä tähtäimellä tuloksia. Tilastoindikaattorit ja julkinen kuva on ollut suhteellisen hyvää, mutta joitakin epäonnistumisiakin palvelunohjauksessa on tullut meille esiin. Rahoituksen lyhytaikaisuus on ollut osaltaan ongelmana, että ihmiset hakeutuisivat oikeaan palveluun. Toinen ongelma on ollut, että työttömät itse eivät välttämättä ole oivaltaneet, onko palveluntarjoaja kunta vai TE-toimisto, ja mistä mahdolliset palvelunohjaukseen tms. ongelmat liittyvät.

Aktiivimalli
Aktiivimalli on lisännyt kysyntää palveluille. Osa yhdistyksistä on tarjonnut räätälöityjä palveluita, jotta aktiivimallin minimiehdot täyttyisivät. Osa yhdistyksistä ei ole antanut aktiivimallin vaikuttaa työllisyyspalveluihinsa. Pääongelmana palveluiden järjestämisen näkökulmasta on, että palveluiden järjestäminen perustuu valtion tai kuntien rahoitukseen. Valtion osalta rahoitus on vähentynyt tuntuvasti viime vuosina.
Tuntuva joukko työttömiä kokee aktiivimallin epäoikeudenmukaisena ja loukkaavana. Yleisesti karenssien määrä on myös voimakkaassa nousussa.

Aktiivimallin soveltamiseen liittyy paljon epäkohtia, joita parsitaan. Rajanveto, mikä täyttää aktiivimallin ehdot, on tosi vaikea vetää. Työttömien Keskusjärjestö ry vaatii, että malli kumotaan.

Ohjaamoiden rahoittaminen
Ohjaamoista on kantautunut hyvää palautetta. On hyvä, että tätä jatketaan. Pääkaupunkiseudulla etenkin nuorilla kuuluu olevan nyt paljon erilaisia palveluita tarjolla. Yli 30-vuotiaat ovat ohuemman palveluverkon piirissä ja palvelut on tärkeä saada samalle tasolle. Ohjaamoiden kuten muiden palveluiden kohdalla on alueellista epätasa-arvoa.

Toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle
Toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle on valmisteltu huonosti Kelan osalta. Tämä on näkynyt jäsenyhdistyksissämme siten, että oikaisupyyntöjä on jouduttu tekemään asiakkaiden puolesta. Työttömiltä on leikattu aiheettomasti toimentulotuen perusosaa. Valtakunnan tasolla kuva on selkeä:

Kohtaanto-ongelmia
On tärkeä huomioida, että vaikka taloudellisia kannustinloukkuja on olemassa läheskään kaikki työttömät työnhakijat eivät laske jokaista euroa, kannattaako hakeutua töihin. Työ koetaan itsearvona osana elämää.

Ulosottovelka – Jos on ulosottovelkaa, osa työnhakijoista ottaa mieluummin kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun 9 euron/per päivä, + työmarkkinatuki paikan, kuin verollisen ja ulosmitattavan työsuhteinen palkkatukipaikan. Mm. verkkomainonta, pikavipit ja yritysten kulutustavaroiden osamaksujärjestelyt, sekä rahapeliongelmat ovat lisänneet viime vuosina työttömien velkaantuneiden määrää. Kuntien terveyspalveluiden asiakaspalvelumaksut ovat myös erittäin suuri ongelma. Näistä päätyy vuositasolla yli 340 000 ulosottoon.

Toimeentulotuen, asumistuen ja työttömyysturvan yhteensovittamisen ongelmat – Ongelmia syntyy, kun järjestelmillä on eriaikaisia laskusääntöjä. Toimeentulotuessa saatetaan ”vyöryttää” osan edellisen kk. laskennallisesta tulon ylijäämästä seuraavalle kuukaudelle. Asumistukea tarkistetaan vuoden välein ja jos jatkuvat tulot ovat nousseet vähintään 400 e/kk tai laskeneet vähintään 200 e/kk tehdään myös tarkistus. Asumistuen tarkistus voi tapahtua ajankohtana, jolloin tuloissa on ollut poikkeavia tilanteita.

Toivomuksena on, että hallituksen ajama reaaliaikainen tulonseurantajärjestelmä auttaa näissä tilanteissa, että voidaan palata kuukausitason seurantaan, jolloin palkkatyön yhteensovittaminen kävisi helpommin.

Toimeentulotuessa ei ole samanlaista 300 euron suojaosaa, kuin työttömyysturvassa. Tämä saattaa olla esteenä joidenkin lyhytkestoisten töiden vastaanottamiseen.

Työmatkat – Työnhakijoiden liikkuvuutta tuetaan, mutta silti osalla paikkakunnan vaihtaminen koetaan ongelmalliseksi. Etenkin pääkaupunkiseudun asumiskustannukset koetaan matalapalkkatyön osalta jo liian kalliina. Asumisneliöt jäävät liian pieniksi perheellisille. Perhesiteet tai lastenhoidon järjestäminen voi olla muuttamiselle este.

Ratkaisuja:
Konkreettisena ja keskeisenä parannusehtona voisi olla enemmän asiakaslähtöisen kokonaispalvelupaketin rakentaminen. Tarvittaisiin viranomaisia, jotka ovat työttömien case managereita. Saisiko apua työpaikan lisäksi asunnon selvittämiseen, päivähoidon selvittämiseen, terveyspalveluiden, kuntoutuksen ja harrastusmahdollisuuksien selvittämiseen jne. Nyt palvelut ovat asiakkaan näkökulmasta turhan hajallaan.

Asiakastarpeiden selvittämisessä on edelleen paljon työtä. Työttömät eivät ole välttämättä oikeiden palveluiden piirissä. Kausiluontoisen työn osalta – etenkin esim. matkailualalla, kokonaispaketti ratkaisee voiko muuttaa työn perässä.

Köyhyys itsessään ruokkii näköalattomuutta. Tarvitaan osaajia, jotka voivat avartaa näköalat ja konkreettisesti tukea muutostilanteissa, joissa on paljon liikkuvia osia, joilla on myös toimeentuloon liittyviä ulottuvuuksia.

Pienillä paikkakunnilla voisi kiertää rekrytointibussi, joka tarjoaa tällaisia kokonaisvaltaisia ratkaisuja työttömille. Rekrytointibussi olisi yhteyksissä kuntien viranomaisiin ja yhdistyksiin, jotta oikeat henkilöt saataisiin paikalle vierailun ajaksi.
Yrittäjien asenteisiin täytyisi tarjota myös tukea. Irtisanomiskeskustelu on itsessään jo selvä esimerkki siitä, että vaikeisiin työpaikoilla tapahtuviin ristiriitatilanteisiin tarvittaisiin parempaa ulkopuolista sovittelua.

Työhönvalmennus auttaa muuttamaan työnantajien asenteita ja myös mahdollistaa työn räätälöidyn sovittamisen esim. osatyökykyisten tarpeisiin.

Sosiaalisten kriteereiden käyttö kuntien, valtion ja yritysten hankinnoissa tukisi pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä pitempiaikaisesti.

Helsingissä 16.10.2018

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski, Toiminnanjohtaja,
Rahakamarinportti 3 A,
00240 Helsinki
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi

 

Blogi: Uskaltavatko parhaat työntekijät enää mennä alle kymmenen hengen yrityksiin töihin?

Blogi: Uskaltavatko parhaat työntekijät enää mennä alle kymmenen hengen yrityksiin töihin?

Eletään mielenkiintoisia aikoja. Hallituskauden viimeinen taipale on meneillään. Vaalikuume lähestyy ja se näkyy eri tavoin. Suomen hallituksen näkökulmasta taitaa olla viimeinen taistelu yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Irtisanomissuojaa halutaan heikentää. Tämä voisi jäädä viimeiseksi erävoitoksi isossa pelissä, jossa pääoman ja työväen intressit on asetettu osittain turhaankin vastakkain. Erävoittoa haetaan, koska SOTE on jumissa ja ilman SOTEa ei taida tulla sitä keskustan ajamaa maakuntauudistustakaan. Ja jälleen kerran isot ratkaisut viivästyvät.

Asetuimme Työttömien Keskusjärjestössä irtisanomissuojan heikentämistä vastaan. Tähän asti olemme välttäneet ottaa kantaa näihin työnantajien ja työntekijöiden välisiin ristiriitoihin. Hallituksessa käytiin asiasta keskustelu, ja päädyttiin vastustamisen linjaan.

Suomen hallituksen perustelut irtisanomissuojan heikentämiseen ontuvat. Maalaisjärjellä ajateltuna, työllisyyttä ei edistä, jos yritys antaa kenkää työntekijöilleen. Maalaisjärjellä ajateltuna tämä johtaa lisääntyneeseen työttömyyteen. Potkut saaneet ovat siis työttömänä – ei työllistyneitä – ovat siis irtisanottuina – työttöminä.

Väitetään, että kun työntekijöitä voidaan irtisanoa helpommin, työntekijöitä uskalletaan helpommin palkata. Yritykset olisivat dynaamisempia, rahat liikkuisivat siellä, missä ne parhaiten tuottaisivat.

Mutta mitä ajattelevat työntekijät? Uskaltavatko parhaat työntekijät enää mennä alle kymmenen hengen yrityksiin, jos irtisanomissuojaa heikennetään? 60 päivän karenssi on lähes yhtä pelottava kuin 90 päivän karenssi. Kuinka monella työntekijällä on yli kahden kuukauden rahapuskuri varastoituna?

Työntekijöiden näkökulmasta alle kymmenen hengen yrityksistä tulee huonon brändin omaavia ”luuseriyrityksiä” ja parhaat työntekijät hakeutuvat isompiin yrityksiin parempien työsuhde-etujen perässä. Huonolla imagolla voi olla hallituksen tavoitteita heikentäviä vaikutuksia pienten yritysten dynamiikkaan.

Väitetään, että hyville työntekijöille aina löytyy töitä. No miten käy huonommille sitten? Suomen työllisyyspalvelut eivät ole Tanskan tasoa. Koulutustakin on säästöillä heikennetty. Hallituksen olisi panostettava ensin palveluihin ja perusturvan kannustinloukkujen purkamiseen, jotta työmarkkinoille saataisiin toivottua dynamiikkaa.

Toiminnanjohtaja
Jukka Haapakoski
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Twitter: jugetstu

Pitkäaikaistyöttömät eivät hyödy suunnitellusta pienten yritysten irtisanomissuojan helpottamisesta

Hallitus vie kiisteltyä lakiesitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta alle kymmenen työntekijän yrityksissä eteenpäin. Lakiesitys on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa.

Työttömien Keskusjärjestö ry ihmettelee sisäministeri Kai Mykkäsen julkisuudessa esittämää lausuntoa: ”Meidän pitää huolehtia myös niistä pitkälti järjestäytymättömistä pitkäaikaistyöttömistä, joiden kohdalla työllistämiskynnys tulee vastaan, ja minun on vaikea nähdä, että ilman tämän tyyppisiä työn teettämisen kynnystä madaltavia uudistuksia voisimme pitkäaikaistyöttömät pelastaa.”

Pitkäaikaistyöttömät eivät hyödy siitä, että pienten yritysten irtisanomissuojaa heikennetään.
– Hallitus on jo pidentänyt pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen liittyvää koeaikaa aiemmasta neljästä kuukaudesta 12 kuukauteen. Tämä uudistus on sekä pienten että suurten yhtiöiden mahdollisuus ja riittävä osaamisen selvittämiseksi. Pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen on myös yrityksille yllin kyllin tarjolla palkkatukea tai muita työvoimapalveluja, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Pienten ja suurten yritysten vastakkainasettelun sijaan, hallituksen tulee vahvistaa pitkäaikaistyöttömien työllisyys- ja koulutuspalveluja, siten että työvoimareservi on työkykyistä ja osaavaa. Monelle pitkäaikaistyöttömälle taloudelliset ongelmat ovat muodostuneet työllistymisen esteeksi. Ulosottoon liittyvää lainsäädäntöä on uudistettava. Lisäksi on vahvistettava TE-hallinnon ja kuntien resursseja löytää yritysten sisältä räätälöityjä ratkaisuja, jotta työmatkat tai työtehtävien vaatimus- tai koulutusvaatimukset eivät ole ylitsepääsemättömiä ongelmia, Työttömien Keskusjärjestö painottaa.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi on ihmeissään sisäministerin kommenteista. Hän toteaa, että nykyhallitus on alusta lähtien heikentänyt pitkäaikaistyöttömien elämää mm. työttömyyspalvelujen ja perusturvan leikkauksin sekä indeksijäädytyksellä. Myös hyvin alkaneet kuntakokeilut lopetetaan.
– Irtisanomissuojan heikennys ei auta työttömiä. He toivovat ensisijaisesti työtä, palkkaa ja toimeentuloa.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi (@) tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@) tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön lausunto työttömyysturvalain uudistus STM077:00/2018

Työttömien Keskusjärjestö kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä lausuntopyynnöstä.

Esityksessä ”Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lyhytkestoiseen palkkatyöhön tai osa-aikaiseen palkkatyöhön työllistyvän työnhakijan ansaitsema tulo soviteltaisiin yhteen työttömyysetuuden kanssa sinä etuuden hakujaksona, jonka aikana tulo maksetaan. Esityksessä ehdotetaan myös tehtäväksi täsmentäviä muutoksia siihen, miten toteutunutta työaikaa verrataan sovitellun etuuden saannin rajana olevaan työaikaan, joka saa olla enintään 80 prosenttia tehtävän kokoaikaisesta työajasta.”

Työttömien Keskusjärjestö kannattaa esityksen edistämistä. Kun tämä muutos yhdistetään kansalliseen tulontietojärjestelmään, uskomme, että työttömyysturvan jako tulee aiempaa selkeämmäksi ja läpinäkyvämmäksi. Tästä on kaikille hyötyä.

Vaikutusarvioinnin näkökulmasta toivoisimme, että esityksessä tehtäisiin havainnolliset laskelmat, miten muutos vaikuttaa työttömyysturvan saantiin kolmen kuukauden, kuuden kuukauden ja 12 kuukauden sisällä eri tulotasoilla, eri työnantajien maksamina ja eri maksuviiveillä? Mitkä ovat rinnakkaisvaikutukset eri ansioihin perustuvien tulojen kuten esimerkiksi asumistuen, sairauspäivärahan, ulosottovelan ja toimeentulotuen suhteen?

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä on otettu huomioon, että työttömyyskassa voi sovitella jälkikäteen maksupäiviä, jos työsuorite on maksettu eri kuussa, kuin milloin työ on tehty. Toivomme, että myös työttömällä on tämä mahdollisuus, jos palkkoja kertyy enemmästä kuin yhdestä työnantajan maksamasta työsuoritteesta (esimerkiksi 3 tai 6 kuukauden tarkastelujakson välillä).

Kohtuuttomia tilanteita saattaa tulla työttömille, jos eri lähteistä tulevat tulot kasaantuvat palkanmaksajien toimesta yhdelle kuulle, työntekijästä riippumattomista syistä. Näin voi tapahtua, jos tulot kertyvät monesta eri lähteestä eri työsuorituksista.

Työttömien Keskusjärjestön on vaikea arvioida, kuinka suuresta joukosta on kyse, mutta siitä olemme kuulleet, että pieniä työsuoritteita saatetaan maksaa epäsäännöllisellä aikataululla, koska nämä ovat satunnaisia maksuja. Esimerkiksi osa-aikaisten taiteilijoiden, muusikoiden tai eri keikkatyösovellusten käyttäjien tilanne saattaa heikentyä uudistuksen myötä, mikäli heillä ei ole oikeutta jälkikäteen pyytää takautuvaa tulojen uudelleen sovittelua.

Toinen vaihtoehto voisi olla, että työnantajille tulisi lakivelvoite maksaa palkat alle kahden viikon mittaisista työsuoritteissa kahden viikon sisällä, kun työsuorite on tehty. Tämä vaihtoehto saattaisi myös vähentää tarjolla olevia työtehtäviä, koska se kuormittaisi työnantajan hallinnollista työtä. Tämä vaihtoehto voisi silti aiheuttaa ym. ongelmia, koska työsuoritteen palkanmaksu ei kaikissa tapauksissa ajoittuisi saman kuukauden sisälle. Tästä syystä Työttömien Keskusjärjestö puoltaa sitä, että olisi esimerkiksi kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden tarkastelujakso, joka mahdollistaisi työtulojen yhteensovittamisen takautuvasti ja jonka uudelleentarkastelua työtön voisi itse pyytää. Tämä tarkastelujakso sulkeutuisi, ja uusi alkaisi, jos työtulojen yhteensovitus jaettaisiin uudelleen tasaisemmin.

Muita huomioita:

Lausuntoesityksessä oli otettu huomioon, että maksuperusteinen sovittelu voi tuottaa lisäbyrokratiaa, koska aktiivimallissa tarkastellaan tehtyjä työtunteja tekopäivän mukaan, kun maksuperusteisessa sovittelussa tarkastelu tehdään palkanmaksun ajankohdan mukaan. Vaadimme, että aktiivimalli kumotaan tästä ja muistakin syistä, joita olemme tuoneet esille eri yhteyksissä. Lainsäädännön ja sen soveltamisen tulee olla selkeää kaikkien osapuolten osalta.

Lisäksi kiinnitämme huomiota työttömyysturvan omavastuuseen. Myös työttömyysturvan omavastuupäivät vähentävät työttömien mahdollisuutta ottaa vastaan lyhytkestoista työtä. Toivomme, että työttömyysturvan omavastuupäivät kumottaisiin, jotta työn vastaanottaminen olisi aina paras vaihtoehto.

Tulorekisterin osalta on syytä vahvistaa henkilötietosuojaa. Viranomaisten tietojen käytöstä tulee jäädä jälki, jotta kaikki asiakkaat voivat tarkistaa, ketkä ja mistä syystä heidän tietoja on järjestelmästä haettu.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Twitter: jugetstu

Työttömien Keskusjärjestön lausunto HE/93

Työttömien Keskusjärjestö kiittää eduskunnan talousvaliokuntaa lausuntopyynnöstä.

Hallituksen esityksessä 93 ehdotetaan ”säädettäväksi laki julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta sekä laki yksityisistä työnvälityspalveluista. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi esitetään kumottaviksi. Esitys liittyy maakuntauudistukseen sekä hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.”

Työttömien Keskusjärjestö pyrkii tässä yhteydessä lausumaan vain lain mahdollisista taloudellisista vaikutuksista työttömien yhdistysten toiminnan ja toimintaympäristön näkökulmasta katsoen (tehtävä on haastava, koska emme tunne talousvaliokunnan roolia lakiuudistuksessa). On huomionarvoista, että maakuntauudistus on täysin kesken ja lausuttavana olevaan lakiesitykseen liittyvää toimijaa, maakuntaa ja sen toimivaltaa, ei ole tämänhetkisessä lainsäädännössä määritelty. Työttömän määrittely on myös lainsäädännössä täsmennettävä.

Ns. kolmas sektori, johon työttömien yhdistysten toiminta lasketaan tuottaa rahallisesti mitattuna noin kolmanneksen julkisista työvoimapalveluhankinnoista. Kohderyhmänä työttömien yhdistyksillä on haasteellisinta joukkoa työttömistä, joista kuitenkin suurin osa selkeästi haluaa työtä, mutta oman asuinpaikkakunnan tai tilanteensa takia työ on vaikeasti hankittavana.

Hallituksen esitys 93 on huolellisesti valmisteltu, mutta kolmannen sektorin rooli on kuitenkin varsin lyhyesti käsitelty esityksessä. Alla on yksityiskohtaisia huomioita:

Työllisyyspoliittisen avustuksen kumoaminen on erittäin huolestuttavaa ja vähentää kolmannella sektorilla palveluita mm. palkkatuettua työtä, työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Työllisyyspoliittinen avustuksen lopettamisen merkitys nähtiin ainoastaan palkkatukityöpaikkojen vähenemisen näkökulmasta. Työllisyyspoliittista avustusta on muutoinkin jo vähennetty hallituskauden aikana.

Työllisyyspoliittisella avustuksella mahdollistettiin avustuksia saavissa yhdistyksissä myös työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ohjaustoimintaa. Työllisyyspoliittisen avustuksen lopettaminen vaikuttaa siten paljon laajemmin, kuin pelkästään palkkatukipaikkojen menettämisen näkökulmasta. Voikin olla, että jos korvaavaa rahoitusta ei löydy maakunnista tai kunnista, niin koko toiminta ajetaan alas. Riippuukin paljon jatkossa, mitkä ovat kuntien ja maakuntien intressit tukea matalan kynnyksen työllistämistoimintaa jatkossa kaikista vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille.

Hallituksen esityksessä 93 todetaan, että ” Maakunnat voisivat myöntää tukea työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiin.” Mitään vaatimuksia ei maakunnille kuitenkaan esitetä, joten tässä on vaikea sanoa, rakentavatko maakunnat jotain vastaavaa. HE 93:n pääpaino on selvästi työllisyyspalveluiden avaamisesta markkinoille palveluohjausta myöten.

Palkkatuettu työ on yhdistyksissämme vaikuttavampaa, kuin kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu, jos mittarina on avoimille työmarkkinoille siirtyminen.

Kyselyidemme perusteella, palkkatuettu työ on selvästi vaikuttavampaa kuin kuntouttava työtoiminta, jos mittarina pidetään avoimille työmarkkinoille siirtymistä, ja jonkin verran parempi kuin työkokeilu. Myös työttömät arvostavat työtä parhaana toimenpiteenä.

Nykyistä valtionosuusjärjestelmää, jossa kunnat maksavat 300 työmarkkinatukipäivän jälkeen 50 % työmarkkinatukimenoista ja 1000 työmarkkinatukipäivän jälkeen 70 % työmarkkinatukimenoista, joista ne vapautuvat vain jos järjestävät aktiivitoimenpiteitä, on kannustanut kuntia järjestämään palveluita. Kuntien omassa toimintavallassa on ollut kuntouttavan työtoiminnan lisääminen, joka näkyy selkeästi tilastoissa myös epätarkoituksen mukaisessa valossa. Viimesijaisesta kuntouttavasta työtoiminnasta on tullut ensisijaista palvelutoimintaa:

Työttömien Keskusjärjestön kysymys talousvaliokunnalle on: halutaanko, että tämä kehityskulku jatkuu tällaisenaan? Työttömien Keskusjärjestön vaatimus on, että palkkatukivaroja avataan nykyistä enemmän kolmannen sektorin käytettäviksi (4000 henkilötyövuotta on parempi, kuin 3000 henkilötyövuotta, muttei se riitä), jotta myös kolmannella sektorilla voidaan nyt ja jatkossa toteuttaa asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaista työllisyyspalvelua.

Ruotsissa ja Tanskassa käytetään esim. palkkatukea Suomea huomattavasti enemmän.

Lähtevätkö työttömien yhdistykset kilpailemaan työllisyyspalveluiden tuottamisesta?

Työttömien yhdistykset jakautuvat yhä selvemmin niihin, jotka pyrkivät järjestämään matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa ja niihin, jotka toimivat monipuolisina palvelutoimijoina sekä elinkeinon harjoittajina tai osana laajempaa palveluketjua. Jälkimmäisten kohdalla on käyty keskustelua erilaisista liiketoimintamalleista ja paikkakunnilla on pohdittu erilaisia konglomeraatteja, monialayhtymiä, jonka osapuolilla olisi eri rooleja, jotta voitaisiin vastata julkisiin hankintapyyntöihin.

Alla on joitain huomioita, mitä haasteita Työttömien Keskusjärjestö näkee yhdistysten näkökulmasta, kun lähdetään palveluntuottajan rooliin markkinamallissa:

Markkinointikustannukset lisääntyvät huomattavasti, koska palvelunohjaus on tapahtunut pääosin joko TE-toimiston, kunnan tai sitten viidakkorummun kautta. Jos asiakas pääsee valitsemaan, niin tuottajien markkinoilla erottumiseen liittyvät markkinointikustannukset lisäävät palveluiden hintaa.

Yhdistyksen riskinottokapasiteetti: Jos yhdistyksen hallitus koostuu työttömistä, niin hallituksen rahallinen riksinottokyky jää vähäiseksi. Säätiömuodossa ei ole vastaavaa ongelmaa. Selvitysasiamies Tuija Braxin raportista, pohdittiin mm. tarvitaanko yhdistyslain muutosta, että esimerkiksi toiminnanjohtajan henkilökohtaista roolia vahvistettaisiin vastuukysymyksissä.

Palveluiden laatu: Palkkiomallit, joita maakunnissa rakennetaan ratkaisevat pitkälti, mikä on palveluiden laatu. Palveluntuottajat tarjoavat sitä mitä tilataan – eivät välttämättä sitä, mitä työtön itse tarvitsee. Palveluiden sisällä tulee olla joustoa.

Mihin kannustetaan ratkaisee paljon, mitä saadaan ja miten estetään kermankuorinta palveluissa. Yhdistysten asiakkailla ei aina ole ensisijaisena ongelmana työttömyys. Voi olla muita sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia, tai esimerkiksi ulosottovelka, joka estää toimenpiteiden toimimista tarkoituksenmukaisella tavalla. HE93 avataan työkykyarvioiden merkitystä.

Mutta riittääkö pelkästään työkyvyn arviointi, vai pitäisikö olla vielä kokonaisvaltaisempi palveluarvio, joka sisältäisi, koulutuksen, sosiaalisen tilanteen, ulosottovelkaongelmien yms. työllistymistä estävien seikkojen selvittämisen? Näiden ongelmien kanssa yhdistykset ovat tekemisissä ja jos näitä ei oteta huomioon kannusteissa, on vaarana kermankuorinta. Kermankuorinnassa riskinä on, että palvellaan vain asiakkaita, joista uskotaan saatavan palkkio.

Yleishyödyllisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan rajapinnat ovat haasteelliset

Yhdistykset, joilla on elinkeinotoimintaa pitävät kahta kirjanpitoa. Elinkeinotoiminta on arvonlisäverovelvollista toimintaa, jota yleishyödyllinen toiminta ei ole.

Ongelman muodostaa nyt ja enenevässä määrin jatkossa sen, miten viranomaiset tulkitsevat yhdistyksen toimintaa. Jos yleishyödyllisenä pidetty toiminta tulkitaankin elinkeinotoiminnaksi, vaarana on, että esimerkiksi palkkatukitason vähenemisen lisäksi vähenevät myös muut tuet. Palkkatukea voidaan periä takautuvasti takaisin, jos TE-toimisto tekee väärän tulkinnan.

Jos yhdistyksellä on muuta rahoitusta ongelmat voivat monistua elinkeinotoimintatulkinnan seurauksena. Esimerkiksi STEAn avustus on vain yleishyödylliseen toimintaan. Jos päällekkäisyyttä havaitaan, syntyy ongelmia.

Elinkeinotoiminta työllisyystoimintana vähentää muun yleishyödyllisen toiminnan painoarvoa yhdistyksen toiminnassa. Ihmiset eivät tee vapaaehtoistyötä yrityksille.

HE 93 on sen verran laaja kokonaisuus, että tuskin kovin pienet toimijat lähtevät tarjoamaan palveluita. Mielestämme esityksessä vähätellään markkinoille osallistumisen kustannuksia. Jokaiseen hankintaan osallistuminen on työpanoksena kustannus niille toimijoille, jotka osallistuvat hankintakilpailuun! Menetelmä rasittaa myös niitä toimijoita, jotka eivät voita hankintakilpailua. Hankintamenetelmä itsessään johtaa pidemmällä tähtäimellä markkinoiden keskittymiseen, kun osaaminen keskittyy ja kilpailijat vetäytyvät tappioineen.

On oletettavaa, että yritysten ja yhdistysten konkurssit lisääntyvät. Tämä on työttömien palveluiden saannin näkökulmasta suuri riski. HE93 on muokattu siten, että jokaisessa maakunnassa tulee olla minimipalvelu tarjolla. Miten minimi voidaan turvata, jos markkinatoimija on mennyt konkurssiin? Johtaako tämä ylikapasiteettiongelmaan, jotta voidaan turvata minimipalvelutaso? Sekin on tietysti parempi, kuin, että palvelua ei ole laisinkaan, mutta on tärkeää kuitenkin tunnistaa tämä asia.

Konkurssit eivät välttämättä ole toimijan omasta toiminnasta kiinni, vaan siihen vaikuttaa myös viranomaisten toiminta. Kaarinan työttömät ry:n konkurssi on surullinen esimerkki, kuinka nopeasti saadaan hukattua 20 vuoden yhteistyökuviot. Kaarinassa oli pitkään ja tasaisesti korkea työllisyyspalveluiden aktivointiaste, mutta vuoden 2012 jälkeen kunta on haparoinut etenevissä määrin. Palvelunohjaus ei ole pelannut entiseen malliin. Kaarinan työttömät ry joutui konkurssiin v. 2018.

Konkurssin taustalla on huonosti hoidettu markkinamalli. Yhdistyksen toiminnan pohjana oli pitkään kunnan myöntämä yleisavustus, joka oli suuruudeltaan 65 400 euroa. Silloin toiminta oli vakaata ja ennustettavaa. Tämä yleisavustus muutettiin suoritusperusteiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaasta maksettiin tarjouskilpailun johdosta yhdistykselle 29,30 € per kuntouttavan työtoiminnan asiakas/per toteutunut päivä. Ongelmaksi muodostui asiakasohjaus. Kunta ja TE-toimisto eivät pystynyt osoittamaan hankkeelle kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Yhdistyksen liiketalousmalli ei toiminut ja yhdistys oli pakko vetää konkurssiin.

Lopputuloksena on, että kunta ei ole toipunut, vaan työmarkkinatuen valtionosuuksien palautukset ovat yli viisinkertaistuneet vuodesta 2012 lähtien. Työttömät ovat jääneet vaille mielekkäitä järjestettävissä olevia palveluita.

Näiden yllä olevien huomioiden sekä muiden kokemusten perusteella Työttömien Keskusjärjestö ry arvioi, että yhdistysten osallistuminen maakuntien työllisyyspalvelukilpailutuksiin jää suhteellisen vähäiseksi. Yhdistysmuotoisen vertaistukeen perustuvien toimintamallien ylläpitäminen ja kehittäminen täytyy ratkaista erikseen maakuntatasolla.

Muita huomioita tai esille nousseita kysymyksiä

Ehdotettuun esitykseen ei sisälly julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia vastaavia säädöksiä tieto- ja neuvontapalveluista, valmennuksista ja koulutuskokeilusta. Tuleeko maakunta toteuttamaan harkintaa ja sisällyttämään näitä omaehtoisesti toimintoihin?

Ohjaamojen järjestäminen koko maahan on sisällöllisesti kannatettavaa, mutta meillä ei ole antaa kustannusarvioita.

Työttömät tarvitsevat edelleen myös henkilökohtaista asiakaspalvelua kaikissa palveluiden rajapinnoissa. Näihin on syytä varautua.

Helsingissä 3.10.2018
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi

Kauas työpaikat karkaavat – Työllisyysfoorumi 2018 Helsingissä 27.-28.9.

Työllisyys on parantunut, mutta maassamme on edelleen tuhansia työttömiä ilman töitä. Työttömien Keskusjärjestö, kirkkohallitus, Helsingin seurakuntayhtymä ja Uudenmaan Työttömien Aluejärjestö UUTTA ry järjestivät yhdessä Työllisyysfoorumin Helsingissä 27.-28.9. jossa käsiteltiin mm. työllisyyttä, kansalaisuutta ja osallisuutta tulevassa maakuntamallissa.

Aiheena myös syrjintä työmarkkinoilla ja työpajoissa käsitellään teemoja työttömyysloukuista yksityisten työvoimapalvelujen uhkiin ja mahdollisuuksiin.

Tällä sivulla on kooste Työllisyysfoorumin esityksistä.

Työllisyysfoorumin avajaispuhe, Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi Työllisyysfoorumi 2018_Irma Hirsjarvi

”Kauas työpaikat karkaavat”, valtiontieteen tohtori, sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja  Työllisyysfoorumi2018_Jouko Kajanoja

Julkisen vallan taloudellinen pelivara työllisyydenhoidossa, hallitusneuvos Tiina Korhonen, TEM Työllisyysfoorumi 2018_Tiina Korhonen

Syrjintä työmarkkinoilla – mitä siitä tiedetään, erikoistutkija Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus, Tyollisyysfoorumi_2018_Syrjintä työmarkkinoilla_Marjut Pietiläinen

Esityksiä työskentelykanavissa

Työttömyysloukut – miten niitä tulee purkaa? Anna Järvinen, Soste, Työllisyysfoorumi 2018_Kannustinloukut_Anna Järvinen

Osaamisyhteiskunta – kuinka hyvin koulutus vastaa muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin työttömän näkökulmasta? Alustajana hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru, Työväen Sivistysliitto TSL Työllisyysfoorumi2018_osaamisyhteiskunta_Ilkka Vuorikuru

Työttömien käyttämättömät voimavarat, objektista subjektiksi palveluissa, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Työttömien Keskusjärjestö ry (materiaali tulossa)

Yksityisten työvoimapalvelujen uhat ja mahdollisuudet. Alustajana toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander, Silta-Valmennusyhdistys ry. Työllisyysfoorumi 2018_Yksityisten työvoimapalvelujen uhat ja mahdollisuudet_Kimmo Kumlander