Vuoden loppu on ajatusten tuulettamisen aikaa

 

Vuoden loppu on ollut seminaarien aikaa. Onkin hyvä, että marraskuun hämärässä Black Fridayn lisäksi on muutakin arjesta irrottavaa – jotain hengen piristettä. Ajatuksia täytyy välillä tuulettaa. Mielenkiintoisin seminaari, johon pääsin osallistumaan, oli meidän oma syyskoulutus. Mutta OTE-kärkihankkeen loppuseminaari ja TEM 10 vuotta tarjosivat myöskin oman lisänsä. Koska syyskoulutuksesta saattekin materiaalit, niin kommentoin kahta jälkimmäistä seminaaria.

 

OTE-kärkihanke

OTE-kärkihanke päättyi juhlallisissa tunnelmissa. Seminaarin lopuksi koko salillinen pukuihmisiä tanssi Bollywood tanssin sykkeessä hikikarpalot valuen. Syytä juhlaan oli, koska Työllisyysaste hipoo hallituksen 72 prosentin tasoa. Tähän ei uskonut Juha Sipilän hallituksen lisäksi kovinkaan moni. Itse uskoin tämän olevan mahdollista Ylen aamu tv:n suorassa haastattelussa kaksi vuotta sitten työllisyysasteen ollessa vajaa 69 %. Samassa haastattelussa valtiovarainministeriön edellinen kansliapäällikkö Jukka Pekkarinen totesi, että ”uskokoon ken tahtoo.” Perustin uskoni hallituksen politiikan sijaan talouden sykleihin, ikääntymiseen/eläköitymiseen ja aktiivisen työvoimapolitiikan mahdollisuuksiin. Vielä laajemmilla työllisyystoimilla oltaisiin jo ylitetty hallituksen työllisyysasteen taso.

Mutta OTE-kärkihankkeessa on ilmeisesti ollut jotain erityistä, koska osatyökykyisten työllisyysaste on tällä nousukaudella parantunut tavalla, jota ei ole aiemmin tilastoissa näkynyt. Näin totesi TEM:n erityisasiantuntija Patrik Tötterman.

Paula Risikko, Sosiaali- ja terveysministerinä toimiessaan saattoi OTE-kärkihankkeen alkuun. Hän oivalsi, että meillä on jo paljon eri palveluita, mutta palvelut eivät muodosta asiakkaan näkökulmasta eheää kokonaisuutta. Tarvittiin viranomaistahojen keskinäistä verkostoitumista ja aiempaa päämäärätietoisempaa ja tiiviimpää yhteistyötä palvelupolkujen rakentamiseksi. Hän piirsi paperille seitsemän laatikkoa, jossa oli yksi kysymysmerkki. Siitä jalostui alla oleva Osatyökykyiset työssä – toimintakonsepti: kaikki keinot käyttöön. Historia lienee toisenlainen, jos mystiselle kysymysmerkillekin olisi löytynyt jokin tarkoitus.

 

Työkykykoordinaattorikoulutus vahvistaa osaamista ja tukee työllisyyden edistämistä

OTE-kärkihankkeen tuotoksena syntyi myös työkykykoordinaattorikoulutus, jolla on vahvistettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten (mukaan lukien Terveydeksi hankkeen Veeran ja Ullan) ammattitaitoa mm. tukemalla ihmisten työllistymistä, työssä jatkamista ja työhön paluuta.

Tarvittiin myös asenteiden muutosta. Etenkin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kohdalla tarjottiin usein ratkaisuksi työkyvyttömyyseläkettä tilanteissa, joissa henkilöllä itsellään olisi ollut työhaluja. Asenteet ovat sittemmin muuttuneet jäljellä olevan työkyvyn mahdollisuuksien näkemiseen suuntaan. Patrik Tötterman totesi, että vielä vuonna 2006 puolet työnantajista oli sitä mieltä, että osatyökykyisten palkkaaminen vaikuttaa negatiivisesti yrityksen julkiseen kuvaan. Nyt vain 30 % on sitä mieltä. Kovasikajuttu on parantanut kehitysvammaisten julkisuuskuvaa. Vammaisurheilija Leo Pekka Tähti on ollut Suomen vuoden urheilija vuonna 2016.

OTE-kärkihankkeesta ja OSKU-portaalista voitte lukea täältä https://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys ja OSKU tie työelämään verkkoportaalista täältä: https://tietyoelamaan.fi/. OSKU verkkopalvelun hankkeissa oli hienosti mukana myös jäsenyhdistyksiämme. Bongasin Mikkelin Työttömät ry:n, Helsingin Työkanava ry, Lohjan Seudun Työttömät ry sekä Koillis-Helsingin Työ- ja Toiminta KO-TY ry. On suuri ilo huomata, kuinka me olemme olleet mukana historiallisessa muutoksessa osatyökykyisten työllistymisen edistäjinä.

 

TEM 10 vuotta

Sain myös kunnian osallistua TEM 10 vuotta tilaisuuteen Vanhalla ylioppilastalolla Työttömien Keskusjärjestön edustajana. Tilaisuudessa juhlittiin Työ- ja elinkeinoministeriön 10-vuotisjuhlaa kolmen ministerin puhein. Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron piti Työministeri Jari Lindström, joka on yleensä melko vähäsanainen juhlapuheissaan. Tätä seurasi Asuntoministeri Kimmo Tiilikaisen puheenvuoro ja lopuksi puhui Elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Näistä puheista jäi parhaiten Tiilikaisen humoristinen lausahdus, jossa hän tuli paljastaneeksi, että hänellä on puheenkirjoittaja. Tämä herätti sopivaa hilpeyttä. Lintilä oli huolissaan, suomalaisten Suomeen kohdistuneesta investointiasteesta. Sekä Kimmo Tiilikainen että Jari Lindström soivat minulle ohi kulkiessaan kättelyn kunnian, mikä osaltaan tietysti lämmitti juhlatunnelmaani. Puheisiin ei ollut aikaa, mutta kaikille ei nyt tätä kättelyäkään suotu. Kaipa ne arvostaa, vaikka kriittistäkin palautetta me annetaan päättäjille.

Sisällöllisesti antoisaa olivat keskustelut, joita pääsin käymään juhlapuheiden välissä. Työ- ja elinkeinoministeriön suuresta kasvupalvelu-uudistuksesta käytiin eniten keskustelua. Ehkäpä mielenkiintoisinta näistä oli kuulla Helsingin kaupungin työllisyysasioiden johtajan Ilkka Haahtelan näkemyksiä Helsingin tilanteesta. Pääkaupunkiseudun työllisyyspalveluiden tilanne on hyvin erilainen, kuin muun Suomen. Työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut ja terveyspalvelut toimivat jo hyvin. Hän toivoi, että saadaan kuntayhtymä, jotta kaupungilla olisi vieläkin nykyistä vapaammat kädet toimia. Helsingin kaupunki panostaa jo nyt miljoonilla euroilla omiin työllisyyspalveluihin.

Omassa organisaatiossaan suurimpia muutoksia oli tuoda TYP-palvelut sotesta työ- ja elinkeinopalveluiden alaisuuteen. Ajatuksena oli päästä irti SOTE-painotteisuudesta lähemmäs työmarkkinoita. Muutos paransi merkittävästi vaikeimmassakin asemassa olevien työttömien työllistymismahdollisuuksia.

Näissä on ajattelemisen aihetta meillekin. SOTE-palvelut ovat tärkeät, mutta tähtäin etenkin näin nousukaudella täytyy pitää kirkkaasti avoimissa työmarkkinoissa.

Tsemppiä tähän loppuvuoden rutistukseen!

Jukka Haapakoski
toiminnanjohtaja

Lakiesitys työsopimuslain muutokseksi ns. irtisanomislaki

Työttömien Keskusjärjestön lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 227/2018 vp hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 7 luvun 2 §:n ja työttömyysturvalain 2 a luvun 1 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä. Ehdotuksen mukaan irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Esityksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä.

Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.”

Työttömien Keskusjärjestö ei kannata lakimuutosta.

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että lakiesitys on epäselvä ja tullee johtamaan käytännössä erilaisiin tulkintoihin. Mitä kokonaisarvioinnissa tarkoitetaan, kun otetaan huomioon työnantajien palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärä? Mitä tarkoitetaan käytännössä, kun pohditaan työnantajan ja työntekijöiden kokonaisolosuhteiden huomioimista? Erilaiset tulkinnat tulevat käytännössä lisääntymään.

Lausuntoesityksen perusteluissa ei tuotu selkeästi esille, kuinka positiivisesti esitys vaikuttaisi kokonaistyöllisyyteen. Jos irtisanomisen kynnys madaltuisi, kun yrityksen koko otettaisiin paremmin huomioon, mahdollisesti palkattaisiin uusi työntekijä tilalle – tai paikka jätettäisiin kokonaan täyttämättä. Nettotyöllisyysvaikutus lyhyellä tähtäimellä olisi lähellä nollaa. Pidemmän tähtäimen vaikutukset saattaisivat olla positiiviset, jos tuotanto paranee uusilla työntekijäresursseilla. Mutta, jos asenteet työpaikoilla kovenevat nykyisestä, yritysten toiminnan seuraukset saattavat ulkoistua negatiivisesti yhteiskunnassa laajemmin mm. lisäntyvinä sosiaalisina ja terveydellisinä ongelmina.

Karenssissa olevien työttömien määrä todennäköisesti lisääntyisi kiihtyneen irtisanomissyklin johdosta, koska kokonaisharkinnassa syy vieritettäisiin irtisanottavalle työntekijälle. Tästä syystä Työttömien Keskusjärjestö ry ei voi kannattaa kyseistä esitystä vaikka karenssin pituus lyhennettäisiin 90 päivästä 60 päivään kaikille työttömille. Työntekijä menettäisi työn aiempaa helpommin ja saisi siitä vielä 60 päivän karenssin. Esitys on kokonaisuutena kohtuuton.

Käsityksemme mukaan, irtisanominen on nyt jo melko helppoa, kun asiallisia perusteita löytyy. Koska työntekijöiden irtisanominen koetaan pienissä yrityksissä vaikeaksi, olisiko mahdollista lisätä maksutonta neuvontaa yrityksille? Neuvonta kattaisi irtisanomisnäkökulmaa laajemmin eri keinoja, joilla yritys voisi hallita eri työntekijöihin liittyviä kriisitilanteita.

Voisiko työterveyshuollon roolia kehittää ehkäisemään irtisanomisen tarvetta, jos henkilöperusteinen irtisanominen koetaan nykyisillä säädöksillä vaikeaksi?

Lisäksi on huomioitava, että henkilöperusteinen irtisanominen aiheuttaa aina työntekijälle shokin ja joillekin pysyvän trauman. Miten ja kuinka hyvin ylipäätään näissä irtisanomistilanteissa tarjotaan kriisiapua työttömäksi joutuvalle? Työttömien Keskusjärjestön mielestä tähän asiaan on hallituksen paneuduttava nykyistä paremmin. Vuonna 2017 henkilöperusteisen irtisanomisen kohteeksi joutui 14 000 henkilöä.

Työttömien Keskusjärjestö ry muistuttaa myös, että työsuhteen koeajan pituus on 6 kuukautta ja pitkäaikaistyöttömän voi palkata ilman perusteita 12 kuukauden määräaikaiseen työsopimukseen. Eivätkö nämä uudistukset riitä yritysten riskin madaltamiseksi? Onko selvitetty, mikä on näiden edellä mainittujen uudistusten vaikutus?

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Rahakamarinportti 3 A, 00240 Helsinki

Lakiesitys työttömyysturvalain muuttamisesta lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi

 

Työttömien Keskusjärjestön lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 220/2018 vp hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi:

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että ”lyhytkestoiseen palkkatyöhön tai osa-aikaiseen palkkatyöhön työllistyvän työnhakijan ansaitsema tulo soviteltaisiin yhteen työttömyysetuuden kanssa sinä etuuden hakujaksona, jonka aikana tulo maksetaan. Esityksessä ehdotetaan myös tehtäväksi täsmentäviä muutoksia siihen, miten toteutunutta työaikaa verrataan sovitellun etuuden saannin rajana olevaan työaikaan, joka saa olla enintään 80 prosenttia tehtävän kokoaikaisesta työajasta.

Esityksen tavoitteena on osittaisen työllistymisen ja lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistäminen. Sen tavoitteena on myös edistää kansallisesta tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä tilanteessa, jossa työttömyysetuus maksetaan soviteltuna.”

Työttömien Keskusjärjestö kannattaa esitystä. Kun tämä muutos yhdistetään kansalliseen tulontietojärjestelmään, uskomme, että työttömyysturvan jako tulee aiempaa selkeämmäksi ja läpinäkyvämmäksi. Tästä on kaikille hyötyä.

Pidämme tärkeänä, että ennalta tarkistetaan perusasia, miten työaikaperusteisesta maksujärjestelmästä välitön siirtyminen ansaintaperusteiseen järjestelmään vaikuttaa työttömien työttömyysturvan saantiin? Tapahtuuko siirtymävaiheessa työttömyysturvan päällekkäistä maksua, vai syntyykö työttömyysturvan maksamiselle kuukauden mittainen katkos? Jätetäänkö huhtikuussa 2019 maaliskuussa tehdyt tunnit huomiotta? Olennaista on tietysti, että työttömyysturvan edellyttämät tulot on siirtymävaiheessa turvattu.

Työttömien Keskusjärjestö kannattaa myös muutoksen pidemmän tähtäimen vaikutusarviointia. Vaikutusarvioinnin yhteydessä olisi hyvä selvittää, miten muutos vaikuttaa työttömyysturvan saantiin kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden sisällä? 0-tuntisopimuksella olevat ovat tämän uudistuksen merkittävin kohderyhmä – ja vaikutukset kumuloituvat, jos työttömällä on monta työnantajaa päällekkäin. Mitkä ovat uudistuksen rinnakkaisvaikutukset eri ansioihin perustuvien tulojen kuten esimerkiksi asumistuen, sairauspäivärahan, ulosottovelan ja toimeentulotuen suhteen?

Esityksessä on otettu huomioon, että työttömyyskassa voi sovitella jälkikäteen maksupäiviä, jos työsuorite on maksettu eri kuussa, kuin milloin työ on tehty. Mikä on työttömän oikeus jälkikäteiseen selvitykseen, jos palkkoja kertyy enemmästä kuin yhdestä työnantajan maksamasta työsuoritteesta (esimerkiksi 3 tai 6 kuukauden tarkastelujakson välillä)?

Työttömille saattaa tulla kohtuuttomia tilanteita, jos eri lähteistä tulevat tulot kasaantuvat palkanmaksajien toimesta yhdelle kuukaudelle työntekijästä riippumattomista syistä. Näin voi tapahtua, jos tulot kertyvät monesta eri lähteestä ja eri työsuorituksista.

Työttömien Keskusjärjestön on vaikea arvioida, kuinka suuresta kohdejoukosta on kyse, mutta siitä olemme kuulleet, että pieniä työsuoritteita saatetaan maksaa epäsäännöllisellä aikataululla, koska nämä ovat satunnaisia maksuja. Esimerkiksi osa-aikaisten taiteilijoiden, muusikoiden tai eri keikkatyösovellusten käyttäjien tilanne saattaa heikentyä uudistuksen myötä, mikäli heillä ei ole oikeutta jälkikäteen pyytää takautuvaa tulojen uudelleen sovittelua.

Toinen vaihtoehto voisi olla, että työnantajille tulisi lakivelvoite maksaa palkat alle kahden viikon mittaisista työsuoritteissa kahden viikon sisällä siitä, kun työsuorite on tehty. Tämä vaihtoehto saattaa myös vähentää tarjolla olevia työtehtäviä, koska se kuormittaisi työnantajan hallinnollista työtä. Tämä vaihtoehto voi silti aiheuttaa yllä mainittuja ongelmia, koska työsuoritteen palkanmaksu ei kaikissa tapauksissa ajoittuisi saman kuukauden sisälle. Tästä syystä Työttömien Keskusjärjestö puoltaa sitä, että olisi esimerkiksi kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden tarkastelujakso, joka mahdollistaisi työtulojen yhteensovittamisen takautuvasti ja jonka uudelleentarkastelua työtön voisi itse pyytää. Tämä tarkastelujakso sulkeutuisi, ja uusi alkaisi, jos työtulojen yhteensovitus jaettaisiin uudelleen tasaisemmin.

Muita huomioita:

Lausuntoesityksessä oli otettu huomioon, että maksuperusteinen sovittelu voi tuottaa lisäbyrokratiaa, koska aktiivimallissa tarkastellaan tehtyjä työtunteja tekopäivän mukaan, kun maksuperusteisessa sovittelussa tarkastelu tehdään palkanmaksun ajankohdan mukaan. Vaadimme, että aktiivimalli kumotaan tästä ja muistakin syistä, joita olemme tuoneet esille eri yhteyksissä. Lainsäädännön ja sen soveltamisen tulee olla selkeää kaikkien osapuolten osalta.

Lisäksi kiinnitämme huomiota työttömyysturvan omavastuuseen. Myös työttömyysturvan omavastuupäivät vähentävät työttömien mahdollisuutta ottaa vastaan lyhytkestoista työtä. Toivomme, että työttömyysturvan omavastuupäivät kumotaan, jotta työn vastaanottaminen olisi aina paras vaihtoehto.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Rahakamarinportti 3 A, 00240 Helsinki

Lausunto: 4000 euron työllistämispalkkio yrityksille

Työttömien Keskusjärjestö Lausunto valtioneuvoston asetukseen 6 luku palkkatuki ja työllistämispalkkio, TEM/2059/03.01.02/2018 TEM082:00/2018

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä lausuntopyynnöstä koskien 6 luvun palkkatuki ja työllistämispalkkio 17 a §.

Valtioneuvoston asetuksella laaditaan kuuden kuukauden kokeilu alkaen 1.1.2019, jossa säädetään työllistämispalkkiosta elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle. Elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on oikeutettu 4 000 euron työllistämispalkkioon (de minimis tukena), kun työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen, jossa työntekijän työaika on enemmän kuin 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäisajasta.

Oikeus koskee yli 12 kuukautta työttömänä olleita työttömiä tai sairaita sekä vammaisia työttömiä, joiden työkyky kyseiseen tehtävään on merkittävästi alentunut. Työnantajan on haettava työllistämispalkkiota työ- ja elinkeinotoimistolta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on tehty.

Yleisesti Työttömien Keskusjärjestö pitää hyvänä, että kokeillaan uusia tapoja käyttää palkkatukea. Lyhyellä kokeilulla voi kokeilla, miten esimerkiksi tämä uusi tukimuoto nostaa palkkatuen käyttöastetta yrityksissä tai muissa elinkeinotoimintaa harjoittavissa toimijoissa. Toivomme, että asiasta tehdään selvitys.

Alla on Työttömien Keskusjärjestön yksityiskohtaisemmat huomiot:

1. Työttömien Keskusjärjestö painottaa, että ensisijaisesti tulee palkita niitä toimijoita, jotka tukevat pitkäaikaistyöttömiä työllistymään yrityksiin. Nämä kuitenkin tekevät oleellisen työn työttömän työnhakijan työmarkkinavalmiuksien edistämiseksi. Tässä lakiesityksessä palkitaan sellaisia toimijoita, jotka hyötyvät aiemmin tehdystä työstä, ja hyötyvät sen ansiosta myös työntekijän työpanoksesta.

2. Työttömien Keskusjärjestö muistuttaa, että toistuvan työsuhteen koeaika on nykyään kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän voi palkata 12 kuukauden. määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteluja. Tarjoaako tämä työllistämistuki kovinkaan paljon lisäarvoa työnantajan palkkausriskin madaltamiseksi?

3. Työllistämispalkkio voi olla näennäinen, jos työllistämispalkkio maksetaan heti työsuhteen solmimisen jälkeen. Jos työllistämispalkkio maksettaisiin selkeästi myöhemmin, 4 000 euron tuen vaikutus alkaisi erottua. Työttömien Keskusjärjestö ehdottaakin, että palkkio myönnettäisiin vasta koeajan päätyttyä, edellyttäen että työsuhde jatkuu – toisin kuin lakiesityksessä.

4. Työttömien Keskusjärjestö ry esittää, että kyseinen palkkio maksetaan myös yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille, jotka palkkaavat lakiesityksessä esitetyn mukaisia pitkäaikaistyöttömiä pysyvään työsuhteeseen.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski @ tyottomat.fi
Rahakamarinportti 3 A, 00240 Helsinki

Työttömien pirstaleiset palvelut yhtenäistettävä sujuvaksi poluksi

Työttömien Keskusjärjestön hallitus yhtyy sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilöiden raporttiin, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten todelliset palvelutarpeet on selvitettävä nykyistä paremmin. Keskusjärjestö kannattaa selvityshenkilöiden ehdotusta strategisen työkykyohjelman laatimisesta. Sitä tulee toteuttaa yhdenmukaisesti ja laadukkaasti sekä kunnissa että mahdollisissa maakunnissa ja laatua valvotaan.

Selvityshenkilöiden työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivon ja lääketieteen tohtori Raija Kerättären laatima 15.11.2018 julkaistu raportti kertoo karua kieltä siitä, että työttömiä ja heidän palvelutarpeitaan ei edes tunnisteta. Yksi selvityksen päähavainnoista on, että työttömän työnhakijan työ- ja toimintakyvyn arviointi on puutteellista ja sattumanvaraista ja johtaa siten vääriin ja väärin ajoitettuihin tukitoimiin ja niiden epäonnistumiseen.

Työttömien Keskusjärjestön ja sen Terveydeksi-hankkeen havainnot ovat saman suuntaisia. Hankkeessa on noussut esille, että tiedotus työttömien palveluista ja ohjaaminen niihin on puutteellista. Esimerkiksi TE-toimistot eivät systemaattisesti jaa tietoa työttömille kuuluvasta lakisääteisestä oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen ja tietoa siitä saa vain kysymällä. Lisäksi osa kunnista vaatii TE-toimiston tai sosiaalitoimiston lähetteen, jotta työtön pääsee terveystarkastukseen.

Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla olevien työttömien tuloköyhyys on yksi syrjäyttävä tekijä. Työtön ei hakeudu esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin, koska hänellä ei ole varaa asiakasmaksuihin. Harvassa kunnassa sovelletaan asiakasmaksulain pykälää 11, joka mahdollistaa maksun alentamisen tai perimättä jättämisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja päätyy satoja tuhansia ulosottoon vuosittain.

– Tutkimusten mukaan on tiedossa, että työttömyyden pitkittyessä taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat alkavat kasaantua. Kasaantuvat ongelmat lisäävät ihmisen riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta ja laajemmin yhteiskunnasta. Työttömän palveluihin pääsy ei saa olla kiinni sitkeydestä tai onnesta, sanoo puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

Työttömien Keskusjärjestö kannattaa selvitysmiesten ehdotusta, että Suomeen luodaan yhtenäinen malli, miten monialaiset työkykypalvelut hoidetaan yksilöllisesti.

– Tarvitaan koordinaatiotaho, joka kokoaa ongelmat sekä työkalut ja resurssit, joilla ongelmat korjataan. Suhdannepolitiikka on hoidettu huonosti, kun näin nousukaudella huomataan, että työvoimareservistä eli työttömistä ei ole pidetty huolta. Työttömien työkykyohjelman tulee olla seuraavan hallituskauden kärkihanke, Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski painottaa.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus kokoontui Helsingissä tänään.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvalio-kunnalle HE 123 valtion talousarvioesityksestä 2019

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa lausuntopyynnöstä.

Työttömien Keskusjärjestö nostaa seuraavat aiheet valtion talousarviosta esille:

1. Aktiivimalli kumottava
2. Työttömyysturvan ja asumistuen indeksijäädytykset peruttava
3. Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotukset tulee käsitellä mahdollisimman pikaisesti, koska toimet parantaisivat työttömien työ- ja toimintakykyä

 

1. Aktiivimalli kumottava
Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa, mikäli työtön ei täytä aktiivimallin työllistymis-, yrittämisen tai työllistymistä edistävien palveluiden ehtoja.

Aktiivimallista tulee edelleen negatiivista kansalaispalautetta ja uudehkoja ongelmia nousee edelleen esiin mediassa. Aktiivimalli on koetellut ankarasti työttömien oikeustajua ja leikannut epätarkoituksenmukaisesti työttömien etuuksia. On syytä kumota aktiivimalli ja panostaa nykyistä enemmän palveluihin – sekä palvelujen laajuuteen, laatuun ja oikea-aikaisuuteen. Siten pureuduttaisiin parhaiten työllisyyden ns. kovaan ytimeen.

Työttömien Keskusjärjestön ja DIAK:n opiskelija Tiina Ruohosen opinnäytetyöhön kerättiin kysely aktiivimallista, johon osallistui 165 työtöntä. Kyselyn tulos vastaa yllättävän hyvin ennakko-oletuksia, miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa työttömyysturvan saajien mahdollisuuksiin välttää leikkuri. 60 % vastaajista ilmoitti, että he eivät olleet löytäneet aktiivimallin mukaista työtä, yritystuloa tai toimenpidettä tarkastelujaksoon tultaessa (kts. taulukkoa Kuvio_Aktiivimallikysely 2018).

Aktiivimallikyselyn vastaukset kertovat hyvin suoraa kieltä, miten negatiivisesti aktiivimalli koetaan. Vain 0,4 % vastanneista koki aktiivimallin hyvänä. TE-palvelut koettiin riittämättöminä. Esimerkiksi kyselyä edeltäneen kuuden kuukauden aikana 80 % työttömistä työnhakijoista ei ollut saanut TE-toimistosta tarjousta työpaikasta ja 91 % ei ollut saanut koulutuspaikkaan ohjausta. (Aktiivimallikysely 2018)

SAK on tiedottanut, että leikkuri on iskenyt etenkin iäkkäisiin työttömiin. Heistä vain 13 % on onnistunut täyttämään aktiivimallin ehdot. (Linkki artikkeliin)

Työttömien mahdollisuutta täyttää aktiivimallin ehtoja on laajennettava, mikäli lakia ei kumota. On epätarkoituksenmukaista, että aktiivisuusehdon täyttymisen ehdot ovat hyvin kapeat. On laaja kirjo toimintaa, joka parantaa työ- ja toimintakykyä ja jota ei nyt katsota osoitukseksi aktiivisuudesta.

Lisäksi on panostettava entistä enemmän palveluihin. Esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilu Pirkanmaalla on mahdollistanut aiempaa korkeamman aktivointiasteen. On siis valtiovallan ja kuntien tahtotilasta kiinni halutaanko työttömille kunnon palvelut ja mahdollisuudet täyttää aktiivisuusehto. Ehdon täyttäminen ei nyt ole kaikkien työttömien mahdollisuuksien rajoissa, kun sopivaa työtä tai palvelua ei ole tarjolla.

2. Työttömyysturvan ja asumistuen indeksijäädytykset peruttava

Työttömien Keskusjärjestön mielestä työttömyysturvan ja asumistuen indeksijäädytykset on peruttava. Lisäksi on nykyistä velvoittavammalla lainsäädännöillä tai asetuksilla turvattava myös halvempien vuokra-asuntojen tuotanto myös kasvukeskuksissa. Esimerkiksi kuntia voisi velvoittaa panostamaan nykyistä enemmän oman asuntotuotannon rakentamiseen, jotta vuokrien taso pysyisi matalammalla tasolla.

Alla olevista taulukoista näkee, että pitkäaikaistyöttömiin on kohdistunut merkittävä ostovoiman heikennys hallituskauden aikana. Indeksijäädytykset työttömyysturvaan ja asumistukiin ovat olleet voimassa koko hallituskauden. Nettotulot ovat työmarkkinatuen saajilla vähentyneet v. 2017 aikana. Samaan aikaan korkeammissa tuloluokissa on tapahtunut merkittävää tulotason nousua. Työttömien työnhakijoiden kohdalla suurin kustannuspaine näkyy etenkin asumiskustannusten nousussa, mutta myös kuluttajahintaindeksi on nousussa. Tilastoja seuraavien linkkien alla:

Verotilastot 2017: Kikyä ja tuloerojen kasvua

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100, Tilastokeskus

 

EAPN-Finin julkaiseman köyhyysraportti 2018 mukaan ”Perusturva ei ole riittävä sen varassa eläville Perusturvan tason riittävyyttä arvioitaessa on todettu, että taso ei riitä kattamaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen menoja. Esimerkiksi yksinasuvan työttömän perusturva kattaa noin 73 prosenttia minimibudjetista. Takuueläkettä saavat ovat eläkeläisistä huonoimmassa asemassa, eikä takuueläke riitä minimibudjetin mukaiseen kulutukseen. Takuueläkettä saavissa on muun muassa vammaisia ihmisiä. Vuosina 2016 ja 2017 pienituloisten tilannetta vaikeuttivat lähes kaikkiin sosiaaliturvaetuuksiin kohdistuneet leikkaukset. Vuonna 2016 etuuksiin vaikuttava kansaneläkeindeksi aleni 0,4 prosenttia ja vuonna 2017 sitä leikattiin 0,85 prosenttia. Perusturvan riittävyyttä heikentää myös se, että 2018–2019 etuuksiin ei tehdä normaaleja indeksikorotuksia. Riittämätön perusturva johtaa toimeentulotuen lisääntyvään ja pitkäaikaiseen käyttöön sekä muun muassa ruoka-apuun turvautumiseen.”

”Asumisen korkea hinta on yksi keskeinen toimeentulovaikeuksien syy. Pienituloisten asumismenot ovat kasvaneet yleistä hintakehitystä nopeammin ja samalla asumistuen taso on jäänyt kehityksestä jälkeen. Kansaneläkeindeksin leikkaus ja jäädytys 2017–2019 koskee myös asumistukea. Tuen määrittelyssä huomioitavat enimmäisasumismenot on jäädytetty 2015 tasolle ja kolmannessa kuntaryhmässä niitä on leikattu vuodesta 2017. Lisäksi enimmäisasumismenot on päätetty sitoa vuokraindeksin asemesta kuluttajahintaindeksiin. Tämä laskee pidemmällä aikavälillä etuuden tasoa merkittävästi.” (Suomen Köyhyysraportti 2018)

3. Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotukset tulee käsitellä mahdollisimman pikaisesti, koska toimet parantaisivat työttömien työ- ja toimintakykyä

Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotuksissa on 55 eri kuntoutusta kehittävää ehdotusta. Ehdotukset löytyvät ao. linkin takaa.

Näiden toimenpide-ehdotusten lisäksi Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että Suomessa ryhdytään mahdollisimman nopeasti jo nykyisen lainsäädännön toteuttamiseen. Muun muassa Työttömien terveystarkastuksia ei nykyisinkään kunnissa sovelleta riittävän kattavasti, vaikka laki on ollut voimassa vuodesta 2011 lähtien.

Asiakasmaksulain 11 pykälää eli maksujen alentamista tai perimättä jättämistä ei sovelleta kunnissa riittävän kattavasti. Tämä on jopa estänyt työttömien työnhakijoiden hoitoon hakeutumista. Lisäksi ensimmäinen lääkärinkäynti terveystarkastuksen jälkeen tulisi olla maksuton. Jatkohoidon toimet ovat monelle työttömälle liian kalliita, samoin lääkkeiden hankinta. Kelakorvauksissa työttömät voisi ottaa huomioon nykyistä kattavammin, jotta valtakunnallisia terveyseroja saisi kavennettua. Tarkastukseen ja hoitoon pääsy vaihtelee jo suuresti kunnittain ja työttömät ovat usein epätasa-arvoisessa asemassa. (Artikkeli HS Vieraskynä 7.11.2018)

Helsingissä 7.11.2018

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski (@)tyottomat.fi
Rahakamarinportti 3 A,
00240 Helsinki

Kysely aktiivimallin kokemuksista vuonna 2018

 

Työttömien Keskusjärjestön lausunto hallituksen ehdottamasta ns. aktiivimallista marraskuussa 2017 kritisoi lakialoitetta. Keskusjärjestön lausunto ennakoi, että malli ei toisi uusia työpaikkoja, se aiheuttaisi ahdistusta ja epätietoisuutta, tulkintoja ja viivästyksiä ja aiheuttaisi eriarvoisuutta.

Lausunto osui aivan oikeaan. Ongelmien voimakkuutta ei täysin osattu ennustaa. Sitä ehkä ennakoi kansalaisten vahva mielipide, joka nousi yleisestä oikeudentunnosta ja arjen kokemuksista. Lyhyessä ajassa 140 000 kansalaista allekirjoitti kansalaisaddressin aktiivimallia vastaan. Keräys lopetettiin kesken kaiken, jotta se saataisiin pikaisesti käsittelyn. Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu, mutta itse kansalaisaloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.

On käynyt ilmi, että sekä poliitikot ja myös asiaa tuntevat viranomaiset ovat olleet tietämättömiä aktiivimallin vaikutuksista ihmisten arkielämään. Tämä on herättänyt Työttömien Keskusjärjestössä ihmetystä, koska julkisuudessa asiaa on käsitelty varsin paljon.

Ristiriitaiset viranomaistulkinnat, karenssit ja ihmisten eriarvoisuus aktiivimallileikkurissa ovat olleet lähes päivittäin esillä mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Myös syventävää journalismia tilastojen takana olevista ihmisistä on ollut luettavissa runsaasti.

Opinnäytetyö aktiivimallikokemuksista

Diakin opiskelijan Tiina Ruohosen tekemä opinnäytetyö yhteistyössä Työttömien Keskusjärjestön kanssa  tuo laajalla otannalla selkeästi esille aktiivimallin ja muun työttömyyteen liittyvän hallinnollisen taakan kanssa painiskelevien ihmisten kokemuksen. Tuloksena on hätkähdyttävä katsaus työttömän karuun arkeen, eriarvoistumisen tunteen lisääntymiseen, vihan tunteen nousuun ja syrjäytymisen tunteeseen. Tämä vastaa omaan tietoomme tulleesta, ja mediassa näkyneestä laajasta kansalaisten kokemuksesta.

On tärkeää, että tämä näkökulma tulee esille, sillä on myös alustavaa tutkimustietoa, että aktiivimalli on lisännyt työllisyyttä, jota Suomen hallitus on siteerannut.

Näkemyksemme on edelleenkin se, että aktiivimalli pitää lakkauttaa välittömästi, koska se lisää kansalaisten pahoinvointia ja eriarvoisuutta sekä tuhlaa viranomaisresursseja perustuslain vastaisena asetuksena.

Kyselyn aineistosta tehty raportti lähetetään työ- ja elinkeinoministeriöön, sisäministeriöön sekä valtiovarainministeriöön, hallituksen jäsenille sekä kansanedustajille.

Opinnäytetyöhön liittyvä kysely oli keväällä 2018 avoinna Työttömien Keskusjärjestön Facebook-sivulla.

FT, Irma Hirsjärvi
Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja

Raportti: Aktivointia vai kyykyttämistä – Työttömien kokemuksia aktiivimallista 2018 Tiina_Ruohonen_Aktiivointia vai kyykyttämistä – Työttömien kokemuksia aktiivimallista 2018