Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta!

Kiitos kaikille tästä vuodesta! Suurkiitos tärkeästä työstänne. Olette tehneet työttömille Suomea paremmaksi paikaksi. Välillä, kun kuulee teidän hankkeistanne, tuntuu, että itsekin haluaisin päästä mukaan osaksi toimintaa. Niin se pitääkin olla. Te autatatte tekemään elämisen ja elämän monipuoliset mahdollisuudet näkyviksi ja osaksi ihmisten kokemusta. Annatte työttömillekin mahdollisuuden hengähtää. Osalle ikkuna avautuu johonkin aivan uuteen, kun ikkunat ovat olleet pitkään kiinni. Enemmän valoa, kuin ikkuna näyttää – sehän oli TVY:n miete. Pätee edelleen.

Ilmastonmuutos puhuttaa Shelliä

Muutamat viime viikon kuulumiset haluan tässä joulumielen sekaan heittää. Shell järjesti viime viikon alussa mielenkiintoisen skenaariopalaverin. Mukana oli edustettuna eri edustajia suomalaisesta ja laajemmin skandinaavialaisesta yhteiskunnasta. Kanadasta ja Singaporestakin oltiin tultu… porukkaa oli noin 20-30 henkeä. Skenaariopalaverissa pohdittiin, miten yhteiskunta muuttuu, kun ilmastonmuutos käynnistää erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia.

Aika villejä skenaarioita esitettiin. Yhdessä skenaariossa Muumi Mamma johtaa maalaistuvaa ja maakuntiin jakautuvaa Suomea. Omavaraistalous kukoistaa, porukka on jakautunut pieniin ja toisistaan irrallaan oleviin yhteisöihin. Toisessa skenaariossa ns. hallitsematon maahanmuutto johtaa autoritääriseen ja konservatiivisten arvojen yhteiskuntaan, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Yhä vähemmästä materiasta väännetään kättä. Skenaarioita oli kaiken kaikkiaan kuusi, joita pienryhmissä pohdittiin.

Ilmastonmuutosta parhaiten torjumaan kykeni skandinaavinen hyvinvointivaltiomalli. Silloin pidettäisiin yhteiskuntarauhaa yllä siten, että kaikki pidetään mukana yhteiskunnassa ja yhdessä kyetään tekemään päätöksiä, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. Hyvinvointivaltion selviytymisen kannalta tärkeintä oli, ettei hyvinvointivaltiota poliittisesti kyseenalaisteta. Keinoista, miten työllisyyttä ja sosiaalisia ongelmia hoidetaan, voidaan väitellä, muttei kyseenalaisteta sitä, että niitä asioita tulee hoitaa.

Tämä oli tietysti suomalaisittain tärkeä viesti. Joskus kuulee sanottavan, ettei sillä ole mitään väliä miten suomalaiset toimivat ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska Suomi on pieni maa. Siihen tuli ainakin Shellin edustajalta selkeä viesti. Suomalaisia ja muita Skandinavian maita katostaan ylöspäin. Jos suhteellisen rikas Suomi voi parantaa ympäristönsuojelussa tilaansa, niin siihen pitäisi pystyä myös köyhempien maiden. Hoidamme tai jätämme hoitamatta ilmastonmuutosta omalla esimerkillämme.

Ohimennen totean vielä, että Shell laskee kuvitteellisen ilmastoveron kaikkiin hankkeisiinsa. Odottavat, että poliitikot joskus moisesta päättäisivät! Pitäisikö äänestää poliitikot, jotka kehittävät tällaisen systeemin?

Aktiivimalli puhutti EU:n rakennerahastojen kokouksessa

Viime perjantain rakennerahastojen kokouskin antoi aiheen kirjoitukseen. Kokouksen lopussa Euroopan komission edustaja, kysyi, mikä on aktiivimallin uudistamisen tilanne? Komissio on selvästi näreissään, että vaikka Suomi saa ohjelmakaudella muutamia satoja miljoonia euroja EU:n sosiaalirahastosta varoja, niin EU:n hankkeisiin osallistuminen ei täytä työttömien aktiivisuusehtoa. Tämä siitäkin huolimatta, että hankkeissa esitetään, että ESR-rahojen ansiosta syntyy uusia työpaikkoja.

Tämä on eeppinen epäonnistuminen aktiivimallin valmistelussa! Suomi tullee saamaan aiheesta virallisen nootin. Ehkä viimeistän se johtaa toimenpiteisiin epäonnistuneen ja epäinhimillisen aktiivimallin kumoamiseksi! Onhan Suomi EU:n mallioppilas.

Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle!
Jukka Haapakoski, toiminnanjohtaja

Kuntouttavasta työtoiminnasta lakimuutos vireillä

Työttömien Keskusjärjestön lausunto STM090:00/2018 ja STM/3291/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamiseksi.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttava työtoiminta on myös työttömyysturvalain mukainen työllisyyttä edistävä palvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa kuntoutettavan henkilön elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle sekä julkisiin työvoimapalveluihin osallistumiselle.

Työttömien Keskusjärjestö kiinnittää lakiesityksessä huomiota seuraaviin:

1. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia kuntouttavasta työtoiminnasta niin, että kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä ja tuottamista koskevaa sääntelyä tarkennetaan.

Nykyinen laki kuntouttavasta työtoiminnasta ei määrittele kuntouttavan työtoiminnan sisältöä. Kuntouttavan työtoiminnan yksityiskohtainen suunnittelu on ollut tähän asti kuntien tehtävänä ja siten vaihtelevaa. Keskusjärjestö kannattaa kuntouttavan työtoiminnan sisällön riittävän tarkkaa määrittelyä palvelun laadun arvioimiseksi ja turvaamiseksi.

Ehdotetussa lakiesityksessä Työttömien Keskusjärjestö pitää hyvänä, että edelleenkään kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä eikä yksityiseltä elinkeinoharjoittajalta.

Korostamme, että asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää heti kuntoutuksen alkuvaiheessa. Moniammatillisen sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden ja muiden tukipalveluiden yhteistyö tulee kulkea osana kuntouttavaa työtoimintaa.

Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavalle työtoiminnalle tulee luoda myös valvontamalli.

Tärkeää on, että kolmannen sektorin osaaminen ja työ heikossa työmarkkina-asemassa olevien parissa huomioidaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Keskeistä lain soveltamisessa on se, mikä taho tulevaisuudessa tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa.

2. Kuntouttavaan työtoimintaan tulee aina sisältyä henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus.

Työttömien keskusjärjestö ehdottaa lakiluonnokseen tarkennusta seuraavasti. Lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta tulee lisätä erikseen työssä ohjaamisen vastuuhenkilö sekä palvelukoordinoinnin- ja ohjauksen vastuuhenkilö. Palvelukoordinoinnin- ja ohjauksen toimenkuvan tulee sisältää myös lakisääteisiin etuuksiin ohjaus sekä työ- ja toimintakyvyn arvion ja mahdollisen kuntoutustarpeen koordinointi ja palvelukokonaisuudesta vastuussa oleminen.

Vastuuhenkilö palvelukoordinoinnissa- ja ohjauksessa tulee olla kunnan / maakunnan palkkaama sosiaalihuollon ammattilainen (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä), jolla olisi vastuullaan kerrallaan enintään 30 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Asiakkaat voivat olla samasta tai useammasta eri kuntouttavan työtoiminnan yksiköstä.

Tällöin jokaisen kuntouttavan työtoiminnan toimipisteessä annettavan palveluohjauksen ja -koordinoinnin laatu pysyy tasaisempana. Kunnallisella/maakunnan palkkaamalla sosiaalihuollon ammattilaisella on virka ja sen myötä virkavastuu sekä yhteys kunnan muihin viranomaisiin palveluiden koordinoimiseksi tehokkaasti, laadukkaasti ja ammattimaisesti.

Kuntouttavan työtoiminnan tilaajan on turvattava toimintaan riittävät resurssit, jotta vastuuhenkilöiden ammattipätevyys voidaan turvata.

Kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä säädetään 13 a §:ssä siten, että kuntouttavaan työtoimintaan kuuluu erilaisia henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Säännöksen mukaan palveluihin voisi kuulua yksilö- ja ryhmämuotoista toimintaa, jota voidaan toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä.

Käytäntö on osoittanut, että kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille työllistyminen toteutuu harvoin henkilön elämänhallinta tai työ- ja toimintakyvyn alenemasta johtuen. Siksi on erityisen tärkeää, että osallistujalle taataan riittävät tukipalvelut.

3. Aktivointisuunnitelmaan ja monialaiseen työllistymissuunnitelmaan tulee kirjata kuntouttavan työtoiminnan tavoite sekä henkilölle annettava tuki ja ohjaus kuntouttavan työtoiminnan aikana.

Työttömien Keskusjärjestö pitää hyvänä, että aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistämissuunnitelmaan kirjataan kuntouttavan työtoiminnan tavoite sekä henkilölle annettava tuki ja ohjaus.

Aktivointisuunnitelman perusteet ovat hyvät, mutta Työttömien Keskusjärjestö kaipaa tarkennusta ja laajennusta suunnitelmaan. Työllistymis- tai aktivointisuunnitelmaan tulisi luoda portaittainen malli, jotta siirtyminen kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatukityön ja työkokeilun kautta avoimille työmarkkinoille toteutuisi nykyistä helpommin. Henkilölle tulee tarjota vaihtoehtoja joka portaalle / siirtymälle.

Työttömän terveystarkastus tulee tarjota heti palvelun alussa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle ja ohjata henkilö palveluun. Terveydenhuolto tulee sisällyttää aktivointisuunnitelmaan. Myös muut kuntoutuksen tarpeet tulee selvittää terveystarkastuksen yhteydessä.

4. Kuntouttava työtoiminta tulee kohdentaa oikein: henkilöille, jotka eivät kykene osallistumaan julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin tai työhön.

Kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan.
Lakiehdotukseen tulee lisätä, että palvelun tulee olla tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista.
Tarkoituksenmukaisuuteen kuuluu myös kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtojen tarjonnan riittävyys ja monipuolisuus.

Kuntouttava työtoiminta on ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, eikä sitä pitäisi sanktioida. Tällä hetkellä kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä saattaa seurata karenssi. Kyse on sosiaalisesta kuntoutuksesta, josta pitäisi olla oikeus kieltäytyä kuten muistakin kuntouttavista palveluista.

5. Kuntouttavalle työtoiminnalle enimmäiskesto

Kun kuntouttavan työtoiminnan kesto on nyt enintään neljä päivää kalenteriviikossa, 30 päivän vähennyksen jälkeen enimmäismääräksi tulisi säätää 178 päivää 12 kuukauden jaksolla. Aiemmin enimmäiskesto on ollut 230 päivää 12 kuukauden jaksolla.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kysymys on loman kaltaisen vapaan mahdollistamisesta henkilölle, joka osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Loma on tärkeä huomioida kuntouttavassa työtoiminnassa, jotta samat lomamahdollisuudet kuin työssä olevilla.

Työttömien Keskusjärjestö esittää, että palattaisiin 5/vk harkinnanvaraiseen kuntouttavaan työtoiminnan mahdollisuuteen. Päihdeongelmien kanssa painivien kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden arjenhallinnan kannalta säännöllinen vuorokausi ja viikkorytmi on paras tapa kuntoutua. 5 päivää turvaa myös parhaat mahdollisuudet terveelliseen ruokavalioon.

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että kuntouttavan työtoiminnan kokonaiskestolle asetetaan aikaraja, jonka jälkeen kunnan/maakunnan on ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin. Henkilölle tarjotaan mahdollisuus työ- ja toimintakyky arvioon, joka johtaa eläkejärjestelyihin tai tarjotaan tukityömahdollisuus. Ajatus on ettei, kuntouttavasta työvoiminnasta muodostu henkilölle elämän mittaista, eläke-etuudetonta ja palkatonta ”työuraa”.

Mikäli henkilö todetaan työkyvyttömäksi, hänelle olisi edelleen mahdollista järjestää sosiaalista tai muuta kuntoutusta, mutta hän olisi eläke-etuuden piirissä, eikä siten velvoitettu aktiivitoimenpiteisiin. Työkyvyttömyyseläkkeen lepääminen olisi edelleen mahdollista.

6. Ulosottovelka johtaa usein kuntouttavaan työtoimintaan
Yksi syy kuntouttavan työtoiminnan määrälliseen lisääntymiseen on pitkäaikaistyöttömien lisääntynyt ulosottovelka. Kun henkilö saa työmarkkinatukea ja/tai toimeentulotukea sekä verotonta kulu- ja matkakorvausta hän välttyy ulosotolta. Mutta jos hän vastaa ottaa palkkatyötä, ulosotto käynnistyy. Tähän seikkaan olisi jatkossa syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi korottamalla ulosoton suojaosaa 200 eurolla.

7. Kuntouttava työtoiminnan tehtävät rajoitettava yleishyödylliseen toimintaan – kuntouttavaa työtoimintaa ei tehtäisi elinkeinotoimintaa hyödyntäen

Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on työhön kuntoutuminen. Mikäli elinkeinotoimintaa harjoittavat työnantajat tarjoaisivat kuntouttavaa työtoimintaa, on vaara, että kilpailua ja työntekijöiden oikeuksia heikennettäisiin.

Yhteistyömahdollisuuksia yritysten kanssa voisi kehittää siten, että yritykset maksaisivat palkkaa silloin, kun kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tekevät yrityksissä töitä. Esimerkiksi Green Care hankkeissa on tehty töitä puutarhoissa ym. Näitä töitä voisi järjestää palkallisesti.

Yleishyödyllinen työtoiminta on yhteiseen ja yleiseen hyvään tarkoitettua toimintaa.

Lisäkysymyksiin vastaavat:
Veera Luoto, sosiaalipalveluohjaaja, Terveydeksi-hanke, 045 698 6761, veera.luoto (@) tyottomat.fi
Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja, Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry, 040 595 6504, eija.tuohimaa (@) jstry.fi

Helsingissä 14.12.2018

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Twitter: jugetstu
Rahakamarinportti 3 A, 00240 Helsinki

Työmarkkinatuen korotustarve huomioitava työttömyysturvan uudistamisessa!

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan viime keväänä käynnistämä ja 30.11. julkistettu työttömyysturvaselvitys on vaillinainen. Siinä olisi pitänyt huomioida työmarkkinatuen nostamisen tarve. Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto ja pohja työttömän perusturvalle. Euroopan neuvosto on toistuvasti puuttunut Suomen liian alhaisen perusturvan tasoon ja antanut siitä huomautuksia.

Työmarkkinatuki on noin 700 euroa kuukaudessa. Tästä summasta pidätetään kunnallisvero. EAPN-Finin (European Anti Poverty Network) ja Sosiaalisten oikeuksien seuran laskelmissa työmarkkinatuen taso tulee olla 1 000 euroa kuukaudessa, jotta se täyttäisi Euroopan unionin minimitason.

Työttömien Keskusjärjestö ry vaatii, että hallitus käynnistää pikaisesti selvityksen, miten työmarkkinatukiuudistus toteutetaan siten, että viimesijainen työttömyysturvan taso vastaa vähintään eurooppalaista minimitasoa. Näillä näkymin korotustarve on 300 euroa kuukaudessa.

Sosiaalisten oikeuksien seura on kannellut aktiivimallista Euroopan neuvostoon tänä vuonna (Valitus Euroopan neuvostoon aktiivimallista (172/2018).

Työttömien Keskusjärjestö edellyttää, että Suomi noudattaa lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Aktiivimalli leikkaa perustuslain vastaisesti työttömyysturvaa mielivaltaisesti.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi (@) tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@)tyottomat.fi

Työttömien yhdistyksissä vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää

Työttömien yhdistykset ovat merkittäviä toimijoita vapaaehtoistoiminnassa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen toimintaa ja mahdollisuuksia yhdessäoloon ja vertaistukeen. Yhdistykset edistävät työttömien työvalmiuksia mm. järjestämällä työtä – ja toimintaa. Vapaaehtoistoiminnassa työskentelevät ovat monen eri ammattien osaajia.

Keskiviikkona 5.12. vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. Työttömien Keskusjärjestö ja Nesteen Marketing & Services -liiketoiminta järjestävät tällöin pääkaupunkiseudulla kaksi työpajaa, joissa ammatissa toimivat työntekijät ja työttömät kohtaavat toisiaan. Työpajoissa vapaaehtoiset opastavat työttömiä työnhakijoita eri työnhakukanavien käytössä ja omien kyvykkyyksien esiin nostamisessa työnhaussa.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pitää tärkeänä vapaaehtoistoiminnan roolin esiin nostamista.
– Työttömien yhdistysten toiminnan kannalta kaikki yhteistyö, jonka avulla voidaan tukea työttömien polkuja työelämään, on tervetullutta. Vapaaehtoistoiminta on merkittävää myös sosiaalisten kontaktien ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Työnhakijoiden työelämävalmiuksien edistäminen on yksi yhdistysten päätehtävistä. Lisäksi yhdistykset tukevat pienituloisia ja vähävaraisia mm. terveysneuvonnalla, ruoka-avulla ja liikunta- ja kulttuuritoiminnalla

Työtön ilman työyhteisöä tarvitsee tietoa

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi painottaa, että työtön ilman työyhteisöä jää yleensä vaille sen kautta saatavaa tietoa työ- ja työn-hakumahdollisuuksista. Nesteen työpajat ovat innovatiivinen tapa pyrkiä tämän ongelman ratkaisuun ja sellaista tarvitaan lisää.

Toteutettavat työpajat ovat osa Nesteen Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi viime vuonna aloitettua Finlandia by Forest Machines -kampanjaa. Kampanja mahdollisti 400 000 kilometriä liikkumiseen työttömille työnhakijoille.

– Työttömyys on yksi Suomen suurimmista haasteista. Kampanjamme päättyi virallisesti vuoden 2017 lopussa, mutta sen aikana moni haastattelemamme työtön nosti esille liikkumisen lisäksi muitakin työnhakuun liittyviä haasteita. Tämä sai meidät miettimään, voisimmeko tehdä jotain enemmän. Työttömien Keskusjärjestö on antanut meille alustan auttaa ja luoda keskustelua keinoista työn löytämiseksi. Olemme äärimmäisen kiitollisia voidessamme olla osaltamme mukana mahdollistamassa työttömien polkuja työelämään, sanoo markkinointipäällikkö Heidi Peltonen Nesteen Marketing & Services -liiketoiminnasta.

Helsingin Seudun Työpajat järjestetään Helsingin Työkanava HeTy ry:n ja Meri-Vuosaaren Työttömät ry:n tiloissa. Työpajoihin on ilmoittautunut yhteensä yli 40 työtöntä työnhakijaa.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461 irma.hirsjarvi (@) tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@) tyottomat.fi