Työttömien Keskusjärjestö: Hallitus sinetöi työttömiä raivostuttaneen ja heitä epäarvoistavan aktiivimallin

Työttömien Keskusjärjestö on erittäin pettynyt aktiivimallin kumoamista koskevan kansalaisaloitteen kumoutumiseen eduskunnassa. Yli 140 000 kansalaisen allekirjoituksella ei ollut merkitystä päättäjille.

Kansalaisaloitteen kumoaminen tehtiin hallituspuolueiden äänin 96 jaa, 77 ei tyhjiä 7 ja poissa 19 edustajaa.

Eduskuntakeskustelussa eilen (19.2.) vain kaksi hallituspuolueen edustajaa oli osallistumassa kansalaisaloitetta koskevaan keskusteluun. Paikalla olleet ministerit Pirkko Mattila ja Jari Lindström myönsivät aktiivimallin ongelmat, mutta vetosivat siihen, että lakia on korjattu ja että parhaillaan sitä arvioidaan kolmikannassa. Aktiivimallia puolustanut Juhana Vartiainen (kok) totesi, että ”Se, että osa ehdon täyttää ja osa ei, osoittaa että se on mennyt suunnilleen oikein. Juuri siihen perustuu aktiivimallin työttömyyttä alentava vaikutus.”

Työttömien Keskusjärjestön mielestä aktiivimalli on ollut työttömyysturvan leikkuri, joka eriarvoistaa työttömiä.

– Etenkin pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja ikääntyneet työttömät ovat joutuneet leikkauksen kohteeksi. Myös sairauspäivärahalta työttömäksi palaavat joutuvat leikkauksen kohteeksi, vaikka he ovat olleet tosiallisesti sairaana. Malli on myös alueellisesti epätasa-arvoinen, koska palvelut ja työmahdollisuudet eri puolilla Suomea vaihtelevat suuresti. Mitä aktiivivaikutuksia mallilla voi olla, jos leikataan ihmisiltä, jotka eivät voi täyttää ehtoja? ihmettelee toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi on pöyristynyt siitä, että kansalaista ei kuulla oikeusvaltiossa.

– Eniten ihmetyttää maamme oikeusvaltion perinteestä katsottuna se, että kautta aikojen toiseksi eniten nimiä koonnut kansalaisaloite heitetään romukoppaan. Näin heitetään märkä rätti yli 140 000 kansalaisen perustellulle mielipiteelle. Tämä vaikuttaa rajusti kansalaisten uskoon parlamentaarista toimintaa kohtaan.

-Hallituksen viesti näyttää olevan, että kansalaisaloitteilla ei lakeja kumota. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää siivota tämän hallituksen aiheuttamat ongelmat. Valitettavasti tämänkaltaiset lait saattavat herättää ihmisissä niin syvää epäluottamusta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta, että luottamus yhteiskuntaan ja demokratiaan murtuu. Sitä on vaikea korjata, toteaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@)tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi (@)tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@)tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö: Aktiivimalli leikkaa työttömien perusturvaa – laki kumottava

Työttömien Keskusjärjestön hallitus on tyrmistynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätöksestä hylätä yli 140 000 kansalaisen allekirjoittama aloite ns. aktiivimallin kumoamisesta. Aktiivimalli on syrjivä ja epätasa-arvoinen. Työttömien Keskusjärjestön hallitus odottaa, että eduskunta huomioi käsittelyssään aktiivimallin nostattaman taloudellisen ja henkisen kuormituksen työttömille ja kumoaa lain.

Aktiivimalli on lisännyt työttömien työnhakijoiden huolta, taloudellisia vaikeuksia ja aktiivimallileikkuriin joutuneiden toimeentulotuen tarvetta. Kela tiedotti viime viikon keskiviikkona, että aktiivimallin takia alennettua työttömyysetuutta Kelasta saavista 40 prosenttia sai viime vuonna perustoimeentulotukea.

– Tiedossa on, että aktiivimallin negatiivisimmat vaikutukset ovat iskeneet pahiten pitkäaikaistyöttömiin ja ikääntyneisiin työttömiin. Osa heistä joutuu täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulon tasosta ja tällä lailla sitä on leikattu lisää, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski painottaa harmistuneena.

Aktiivimallin kaikkia ongelmia ei saada korjatuksi, vaikka aktiivisuutta voikin jatkossa osoittaa laajemmin. Kaikkia epäoikeudenmukaisia tilanteita ei voi välttää tai korjata, koska ihmisten tilanteet ja työllisyyspalvelut ovat varsin kirjavat tai muutoin riittämättömät, Haapakoski lisää.

Keskusjärjestö ihmettelee, että sosiaali- ja terveysvaliokunta mainitsee eduskunnan verkkosivuilla olevassa selosteessaan 12.2.2019, että valiokunta on jo aktiivimallia koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota lakiesityksessä oleviin ongelmiin, kuten alueelliset erot työpaikkatarjonnassa ja erot työnhakijoiden työllistymisedellytyksissä. Näitä asioita nostettiin esille myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa.

Aktiivisuusedellytyksen täyttymiseen vaikuttaa työttömän työnhakijan oman aktiivisuuden lisäksi eri alueilla tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja niiden laatu. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen saatavuus ja esimerkiksi palkkatuetun työn mahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla maata, valiokunta toteaa.

– Kun sosiaali- ja terveysvaliokunta on näin tarkoin ollut tietoinen jo lain valmisteluvaiheessa sen tulevista ongelmista, miksi valiokunta ei halua vieläkään korjata tilannetta? kysyy Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

– Eikö eduskunnassa paina mitään yli 140 000 kansalaisen mielipide? Olemme vahvasti sitä mieltä, että ns. aktiivimallilaki on kumottava. On käsittämätöntä, että ihmisten ongelmat ja hätä eivät tavoita hallituksen ja eduskunnan ymmärrystä, vaikka niistä on saatu vuoden aikana runsaasti tietoa muun muassa Työttömien Keskusjärjestön ja SAK:n tekemissä selvityksissä, puheenjohtaja painottaa.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi (@) tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@)tyottomat.fi

Saako työtön voida hyvin?

Perustulokokeilun alustavat ensimmäisen vuoden tulokset ovat tulleet julki. Iltalehden toimittaja Mika Koskinen löi faktat tiskiin: ”Perustulokokeilun karu saldo – ei lisännyt työllisyyttä yhtään, ”Yllättävän tyrmäävä tulos”. Piikki ei välttämättä ollut niin kärjekäs muissa medioissa, mutta kuitenkin kokeilun mielekkyys asetettiin vahvasti kyseenalaiseksi. Hyvinvointivaikutukset jäivät vähemmälle huomiolle tai keskusteluissa tuloksia vähäteltiin. Tulosten näin yksioikoinen tulkinta herättää vakavan kysymyksen, onko työttömällä oikeus voida hyvin? Onko työttömän hyvinvoinnilla mitään merkitystä?

Kokeilun tuloksena perustuloa saaneiden työllisyys ei ollut parempi tai heikompi kuin verrokkiryhmän, mutta Kelan johtavan tutkijan Minna Ylikännön mukaan perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He uskoivat verrokkiryhmää paremmin työllistyvänsä. Onko kokeilu siis täysin epäonnistunut?

Suoraan sanottuna, on päin helvettiä väittää, ettei työttömän hyvinvoinnilla ole merkitystä! Jos perustulo sitä parantaa, niin perustulo ilman työllisyysvaikutuksia, on askel parempaan suuntaan suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Työkyky pysyy paremmin yllä, kun voi paremmin. Työhaastatteluissa pärjää paremmin, kun pää ei ole olalla.

Mielestäni on hämmentävää, ettei perustulokokeilun tulosten julkistusten yhteydessä puhuta enemmän siitä, mikä työllistävä vaikutus on syysperusteisella sosiaaliturvalla. Iltalehden otsikko olisi yhtä hyvin voinut olla: ”Perustulolla sama työllisyysvaikutus kuin syyperusteisella sosiaaliturvalla ja työllisyyspalveluilla” tai ”Perustulokokeilun tulos: työllisyyspoliittisilla sanktioilla ei näytä olevan mitään työllisyysvaikutuksia, mutta ne heikentävät työttömän hyvinvointia, terveyttä ja uskoa työllistyä.

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on epäonnistunut, koska se on pitkäaikaistyöttömille riittämätön, ja musertava byrokratia stressaa työttömiä ja nakertaa työkykyä. Tämän asia tunnustetaan Suomessa jo laajasti. Se tulee meille kaikille veronmaksajille kalliiksi.

Suomessa puhutaan liikaa kannustimista, kun perustulokokeilukin näyttää osoittavan, ettei kannustimilla ole kovin paljon merkitystä tässä viitekehyksessä. Huomioikaa, perustulokokeilun kohderyhmänä oli pitkäaikaistyöttömät, joilla pitäisi olla työttömistä parhaat taloudelliset kannustimet työllistyä.

Kannustimien sijaan pitäisi puhua enemmän palveluista. Palveluiden tulee olla työllisyyttä edistäviä ja työttömien hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa parantavia. Työpaikat ja yrittäjyys eivät synny tyhjiössä. Tarvitaan palveluita kirkastamaan mahdollisuudet. Ja jos työtä ei ole, kannustimilla ei ole merkitystä.

Mielestäni ajattelu, jossa vähätellään työttömien hyvinvointia, tai väitetään, että ”laiskoja” työttömiä täytyy patistella työmarkkinoille, on vaarallista puhetta. Jos tämä työttömiä halveksuva asenne on sosiaalipalvelujärjestelmän lähtökohta, työvoimareservin työkyky heikkenee entisestään.

Perustulokokeilun tutkimus ei ole vielä valmis, joten mitään vahvaa käsitystä siitä ei voi vielä muodostaa. Todettakoon myös, että 80 % perustulon saajista hakivat perustulon lisäksi muita sosiaalitukia. Siten perustulosta puhuminen kokeilun yhteydessä on melko korkealentoista jo pelkästään tästä syystä.

Kiinnostaa, ovatko työllisyysvaikutukset samat kahden vuoden tarkastelujakson aikana, koska silloin tilanteeseen vaikuttaa myös aktiivimalli? Raivoa ruokkiva aktiivimalli on selvitysten mukaan tuottanut ihmisille paljon ahdistusta. Mitä työttömille halutaan? Raivoa ja stressiä, vai hyvinvointia ja tulevaisuususkoa?
Onko työttömällä oikeutta voida Suomessa hyvin, vai uhrataanko työttömien hyvinvointi taloudellisten kannustimien pyhällä alttarille? Onko työttömän hyvinvoinnilla ja terveydellä mitään merkitystä?

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
050 577 2580
jukka.haapakoski (@ )tyottomat.fi
@jugetstu

Työkaluja työttömien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen

Tervetuloa Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi-hankkeen ja Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö P-KTT ry:n yhteiseen seminaariin:

Aika: torstai 14.3.2019 klo 12–16
Paikka: Carelicumin auditorio, Koskikatu 5, 80100 Joensuu

Ohjelma:
12:00–12:05 Tervetuloa! toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski/Työttömien Keskusjärjestö ry

12:05–12:30 Työttömien maksuton terveystarkastus – tuloksia ja havaintoja Terveydeksi-hanke: hankepäällikkö Katriina Lehtovaara, terveyspalveluohjaaja Ulla Kopra, sosiaalipalveluohjaaja Veera Luoto/Työttömien Keskusjärjestö ry

12:30–13:15 Puheenvuoro maakunnasta – puhuja varmistuu myöhemmin

13:15–13:45 Kahvitauko ja vapaata keskustelua

13:45–14:30 Työ- ja toimintakyvyn itsearviointi Kykyviisarin avulla erityisasiantuntija Sanna Allt/ Työterveyslaitos

14:30–15:30 Työttömän asiakkaan osallisuus palveluissa ja yhteiskunnassa erikoissuunnittelija ja Sokra-koordinaattori Tytti Tuulos/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

15:30–16:00 Yhteenveto – kysymyksiä & keskustelua. Hyvää kotimatkaa!
Muutokset ohjelmassa mahdollisia

Ilmoittautumiset sekä tieto erityisruokavaliosta sähköpostitse pktt.taina@gmail.com 28.2.2019 mennessä. Seminaari on maksuton.

Lisätietoja:
Työttömien neuvoja Taina BenDaoud, 050 571 9643, pktt.taina@gmail.com
Työttömien neuvoja Ritva Kurkinen, 050 307 7270, pktt.ritva@gmail.com
Hankepäällikkö Katriina Lehtovaara, 045 699 4234, katriina.lehtovaara@tyottomat.fi

Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö P-KTT ry on puolueeton ja riippumaton maakunnallinen työttömien yhdistysten kattojärjestö. P-KTT ry:n tavoitteena on työttömien hyvinvoinnin, omatoimisuuden ja osallisuuden edistäminen maksutonta neuvontaa tarjoamalla. Järjestöllä on toimistot Joensuussa ja Lieksassa. Järjestö toimii yhteistyössä viranomaisten ja erilaisten järjestöjen kanssa. P-KTT ry:n toimintaa rahoittaa STEA Veikkauksen tuotoin.
Seminaari on osa P-KTT ry:n 20-vuotisjuhlaohjelmaa.

Terveydeksi-hanke on Työttömien Keskusjärjestö ry:n ja EHYT ry:n yhteishanke, jossa ohjataan työttömiä heidän oman asuinkuntansa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta työttömien oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen. Tätä tehdään jalkautumalla yhdistyksiin ympäri Suomen ja antamalla palveluohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa, tiedottamalla sekä kouluttamalla toimipaikkojen henkilökuntaa ja vapaaehtoisia. Hanketta rahoittaa STEA Veikkauksen tuotoin ja ESR-rahoituksella Sosiaali- ja terveysministeriö.

Työttömien Keskusjärjestö: Kansalaisten oikeus työhön turvattava työtakuulla

Työttömien Keskusjärjestö vaatii maan poliittista johtoa aktiivitoimiin työttömien aseman parantamiseksi. Järjestö on laatinut oman ehdotuksen työllisyysohjelmaksi 2019-2023. Järjestö korostaa, että työ on olennainen osa ihmisen identiteettiä, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Kansantaloudellisesti olisi hyödyllistä hyödyntää koko kolmannen sektorin asiantuntemus ja osaaminen työllisyyspalvelujen hoitamisessa, sanoo Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

Hän nostaa keskusjärjestön työllisyysohjelman keskeisimmiksi tavoitteiksi työllisyyspalvelujen turvaamisen kaikille työttömille, aktiivimallin lakkauttamisen, työtakuun, 300 euron korotuksen työttömyysturvaan sekä työttömien terveyspalvelujen kuntoon saattamisen.

Työttömien Keskusjärjestön työllisyysohjelmassa on viisi toimenpidealuetta:
1. Oikeus palkkatyöhön, toimeentuloon ja osallisuuteen on turvattava kaikille.
2. Työllistymistä edistäviä keinoja on lisättävä.
3. Työttömille turvattava tasa-arvoiset terveyspalvelut.
4. Työttömien ja hänen perheensä hyvinvointi on huomioitava nykyistä paremmin.
5. Valmentavien työmarkkinoiden osaaminen ja resurssit otettava hyötykäyttöön työllisyyden edistämisessä.

Keskusjärjestö painottaa, että työtön on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja tuottava kansalainen, vaikka hän ei ole ansiotyössä. Köyhyys, koulutuksen puute ja terveydelliset syyt ehkäisevät työttömän aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi työttömän perusoikeuksista, toimeentulosta, palveluista ja itsemääräämisoikeudesta tulee pitää kiinni sekä eettisin että kansantaloudellisin perustein. Työtön työnhakija on myös kuluttaja ja työttömällä on pieni hiilijalanjälki.

Työttömien Keskusjärjestö esittää, että kaikkien kansalaisten oikeus työhön turvataan työtakuulla. Työtakuun idea on, että mahdollisuus työpaikkaan järjestetään kaikille työkykyisille ja työhaluisille täysi-ikäisille ihmisille. Työttömien Keskusjärjestön malli työtakuulle on, että julkisen sektorin on järjestettävä mahdollisuus kokoaikaiseen työhön 12 kuukauden työttömyyden jälkeen.

Työ ei ole aina paras tapa edistää työllisyyttä ja hyvinvointia. Työtön voi olla yhteiskunnalle hyödyllinen niin työttömänä kuin työllisenä. Esimerkkejä palkattomasta työstä ovat mm. toimiminen omaishoitajana, läheisen saattohoidossa tai osallistuminen vapaaehtoistyöhön. Työtönkin voi sairastua. Yhteiskunnan tulee turvata työttömien kohtuullinen toimeentulo, koulutusmahdollisuudet ja terveyspalvelut elämän muutoskohdissa.

-Työllisyyspalveluihin pitää turvata riittävät resurssit, jotta palvelut saadaan oikea-aikaisiksi ja riittävän kattaviksi. Valtakunnallisella työkykyohjelmalla saataisiin nykyistä selkeämpi käsitys työttömyydestä ja siten nykyistä paremmin kohdennetut palvelut, tuumailee Jukka Haapakoski.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi(@)tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen(@)tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön työllisyysohjelma linkkinä: Työttömien Keskusjärjestön Työllisyysohjelma_ 2019-2023

Työttömien Keskusjärjestön mielestä aktiivimalli tulee kumota

Työttömien Keskusjärjestö on antanut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon liittyen esitykseen KAA 3/2018 vp Kumotaan HE 124/2017 vp.

Aktiivimallin tavoitteena on kannustaa työttömiä nykyistä enemmän hakemaan töitä avoimilta työmarkkinoilta. Esityksessä todetaan pääasiallisesti ”ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Lisäksi ehdotetaan, että omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.”

Työttömien Keskusjärjestö vastustaa aktiivimallia

Työttömien Keskusjärjestö ry vastustaa aktiivimallin toteuttamista. Kaikille työttömille ei ole tarjolla työpaikkoja, eikä palveluita, joten tosiasiallisesti työttömien perusturvaa leikataan tällä esityksellä. Työttömyysongelman ytimessä on tarjolla olevan työvoiman kysynnän puute, eikä aktiivimalli ota tätä huomioon.

Aktiivisesta työnhaustaan huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Työttömillä myös palvelujen tarve on suurempi, mitä nykyisin pystytään järjestämään. Sekä kuntien, että järjestöjen kapasiteetti tarjota toimenpiteitä työttömille on rajallinen puuttuvien resurssien takia.

Aktiivimallin perusteluissa oletetaan, että työpaikkojen kysyntä todennäköisesti lisääntyy, kun työttömät pyrkivät välttämään työttömyysturvan leikkauksen. Miten tämä näkyy työpaikkojen tai toimenpiteiden tarjonnassa? Hallitus ei ole kohdentanut tähän uudistukseen riittävästi voimavaroja, jotta kaikille olisi tarjolla mahdollisuus välttää työttömyysturvan leikkaus.

Aktiivimalli ei kohtele työttömiä yhdenvertaisesti. Eri alueilla on vaihteleva määrä työpaikkoja ja palveluita tarjolla. Etenkin aktiiviset työttömät kokevat mallin epäoikeudenmukaisena, jos aktiivisuuteen ei saada vastinetta. Valitusten määrä sekä epäluottamus julkiseen palvelujärjestelmään kasvaa.

Esityksessä ei arvioida, mitä sosiaalisia tai terveydellisiä vaikutuksia voi syntyä siitä, kun on itse aktiivinen ja palvelujärjestelmä entistä kovemmin rankaisee epäonnistumisesta. Osa työttömistä työnhakijoista kokee jo nyt, että heitä syrjitään avoimilla työmarkkinoilla mm. ikänsä, kokemuksensa, vammansa, sairautensa, sukunimensä, seksuaalisen suuntautumisensa, sosiaalisen statuksensa tai ihonvärinsä takia. Se, että entistä enemmän sanktioidaan yksilöä siitä, ettei hän pääse töihin, vahvistaa mm. näistä ennakkoluuloista syntyviä kuiluja.

Työttömien Keskusjärjestö ry ihmettelee, miten tämä esitys voi läpäistä perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Perustuslain 19 § mukaan, ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Työmarkkinatuki on osa työttömien perusturvaa.

Tämän esityksen negatiivisimmat vaikutukset iskevät pahiten pitkäaikaistyöttömiin, sillä mahdolliset leikkaukset kertautuvat ja vaikuttavat heidän toimeentuloonsa pitkällä aikavälillä. Osa näistä työttömistä joutuu jo nyt täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulon tasosta ja tällä esityksellä siitä leikataan lisää.

Tällainen aktiivisuuteen perustuva työttömyysturvan malli olisi paremmin perusteltavissa, jos Suomessa olisi riittävän kattava palveluverkosto, jolla työnhakija todistettavasti voisi välttää leikkaukset ja työttömällä olisi subjektiivinen oikeus riittävään palveluun.

Arvoisa valiokunta, yllä oleva on lähes sanasta sanaan kopio aiemmasta lausunnostamme, jonka kirjoitimme työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan noin kaksi vuotta sitten, ennen kuin laki aktiivimallista astui voimaan.

Mitä tutkimuksista selviää?
Tiina Ruohosen opinnäytetyö aktiivimallista: Aktivointia vai kyykyttämistä – työttömien kokemuksia aktiivimallista.

Työttömien Keskusjärjestön ja DIAK:n opiskelija Tiina Ruohosen opinnäytetyö perustuu kyselyyn työttömien kokemuksista aktiivimallista. Keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn osallistui 165 työtöntä. Kyselyn tulos vastaa yllättävän hyvin ennakko-oletuksia, miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa työttömyysturvan saajien mahdollisuuksiin välttää leikkuri.

60 % vastaajista ilmoitti, että he eivät olleet löytäneet aktiivimallin mukaista työtä, yritystuloa tai toimenpidettä tarkastelujaksoon tultaessa (kts. alla olevaa taulukkoa). Aktiivimallikyselyn vastaukset kertovat hyvin suoraa kieltä, miten negatiivisesti aktiivimalli koetaan. Vain 0,4 % vastanneista koki aktiivimallin hyvänä. TE-palvelut koettiin riittämättöminä. TE-palvelut eivät olleet tarjonneet edellisen kuuden kuukauden aikana 80 %:lle työttömistä työpaikkaa, ja 91 % ei ollut saanut koulutuspaikkaan ohjausta.

Aktiivimalli aiheuttaa vahvoja tunteita työttömissä: 46 vastaajaa mainitsi kokemiaan negatiivisia tunteita. Mainittuja tunteita olivat viha, raivo, aggressiivisuus, ärtymys, suuttumus, kiukku, vastenmielisyys, kurjuus, katkeruus, vitutus, masennus, lannistuneisuus, lamaannus, ahdistuneisuus, pelko, itsetuhoisuus, nöyryytys, turhautuneisuus, pahennus, harmistuneisuus, negatiivisuus, epävarmuus, loukkaantuneisuus, tulevaisuudenpelko, murhanhimo, stressi ja ristiriitaisuus.
30 vastaajaa sanoi aktiivimallin olevan vääryys työttömiä kohtaan, potkitaan maahan kaatunutta, pelkkää nöyryyttämistä, kiusaamista, eriarvoistamista, rasismia, sortoa, vähäosaisten kyykytystä, alistamista työttömästä johtumattomista syistä sekä lupausten pettämistä.

22 vastaajaa koki aktiivimallin olevan leikkuri, tapa leikata tukia, tai, että sen avulla yritettiin kaunistella työllisyystilastoja.

Lainaus työttömän vastauksesta: ”se (aktiivimalli) on giljotiini, joka lisää rikollisuutta, mielenterveysongelmia päihdeongelmia, luottotietojen menettämistä, kansalaistottelemattomuutta, sosiaalisia ongelmia, toimeentulotukirahan jonotusmäärän kasvua ja esimerkiksi terveystietojen vääristämistä päästäkseen sairauspäivärahalle, lisää ruokajonon asiakkaita ja itsemurhia. Eriarvoistaminen jatkuu.”

SAK:n teettämät selvitykset
5.2.2019 Kyselytutkimus aktiivimallista – Avoimen palautteen analysointi

Raporttiin vastasi 3 184 jäsentä. 93 % vastanneista koki aktiivimallin kielteisenä.
Kuva: SAK:n kyselyyn liittyvä kaavio.

16.12.2018 SAK:n kysely vahvistaa epäilyt: Aktiivimalli on työttömyysturvan leikkuri – kärsijöinä erityisesti yli 55-vuotiaat työttömät

16.12.2018 SAK:n kysely aktiivimallista  SAK on tiedottanut, että leikkuri on iskenyt etenkin iäkkäisiin työttömiin, joista vain 13 % on onnistunut täyttämään aktiivimallin ehdot.

Työttömien Keskusjärjestö on edelleen sitä mieltä, että aktiivimalli tulee kumota!
Positiivisen, ei leimaavan kannustamisen elementtejä toivotaan tulevaan työllisyyspolitiikkaan. Aktiivimalli aiheutti tullessaan kysyntäpyrähdyksen. Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimisto sai noin 30 % enemmän soittoja, kun aktiivimalli tuli voimaan. Jos olisi resursseja, joilla tarjota hyviä palveluja ja harjoitettaisiin positiivista kannustamista, saataisiin hyviä yhteiskuntaa ja työllisyyttä vahvistavia tuloksia näiden negatiivisten tulosten sijaan.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry,
Rahakamarinportti 3 A,
00240 Helsinki
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön lausunto: Työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskeva lainsäädäntö

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle koskien hallituksen esitystä HE 93/2018 vp.

Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön.
HE 93 kasvupalveluiden väliaikainen järjestäminen on edistynyt paljon eri lausuntokierrosten jälkeen.

Kokonaisuudessa on arvioitavana neljä eri lakikokonaisuutta: Laki julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta, laki yksityisistä työnvälityspalveluista, sekä laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä.

Työttömien Keskusjärjestö pitää uudistusta kokonaisuutena arveluttavana – paikoin erittäin arveluttavana. Ei ole juurikaan näyttöä, että julkisten työllisyyspalveluiden palveluprosessien yksityistäminen olisi laadukkaampaa tai edes kustannustehokkaampaa. Missään maassa vastaavanlainen uudistus ei ole toteutunut ilman merkittäviä ongelmia. Valvontaan täytyy panostaa entistä enemmän.

Olisi viisaampaa tehdä ensin merkittävät muut rakenteelliset sote- ja maakuntauudistukset ja sitten vasta uudistaa työllisyyspalvelut. Emme pidä ylipäätään tarkoituksenmukaisena, että julkisia varoja ohjataan yritysten voiton maksimointiin. Palveluiden voimakas keskittyminen näkyy esimerkiksi hoivapalveluissa. Suomi on liian pieni markkina-alue innovatiivisten ja kustannustehokkaiden yksityistettyjen julkisten palveluiden koelaboratoriona. Parempaa palvelua voidaan tarjota kohderyhmälle yleishyödyllisin keinoin.

Laissa julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista 3 § mukaan mahdollistetaan seuraavien tehtävien antaminen, joko maakunnan tai yksityisten palveluntuottajien tehtäväksi:
4 § julkiset rekrytointipalvelut ja osaamisenkehittämisenpalvelut siten, että niitä on tarjolla asiakkaiden omatoimisesti käytettävinä palveluina ja henkilökohtaisena palveluna.” Nämä palvelut perustuvat maakunnan tai palveluntuottajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemään arvioon tarvittavista palveluista, joilla parhaiten edistetään osaavan työvoiman saatavuutta ja henkilöasiakkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Arviointiin voi sisältyä työkyvyn tutkimuksia ja arviointeja sekä muita asiantuntija-arviointeja. Asiakas voidaan ohjata myös muihin tarvittaviin erikseen sovittaviin palveluihin.

10 § Työnhakijan informointi – tarjolla olevista työnhaun, osaamisen kehittämisen tai muista palveluista.

11 § Työnhakijan palvelutarpeen arviointi – 2 viikon kuluessa työttömyyden alkamisesta ja 3 kk välein.

12 § Työllistymissuunnitelma – joka perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava työnhausta ja sen tavoitteista, työnhakijan palvelutarpeen mukaisista kasvupalveluista sekä tarvittaessa muista työnhakijan osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä lisäävistä palveluista tai työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyvistä toimista. Lisäksi työllistymissuunnitelmassa on sovittava toteutumisen seurannasta.

13 § Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestäminen.

16 § Rekrytointipalvelut ja kansainvälinen työnvälitys
1) välitettävä tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista.
2) annettava rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa ja ohjausta
3) etsittävä ja tarjottava työnhakijalle sopivia työtilaisuuksia sekä etsittävä ja esiteltävä työntekijää hakevalle asiakkaalle tehtävään sopivia työnhakijoita.

Kansainvälinen työnvälitys: EURES.

17 § Osaamisen kehittämispalvelut
On järjestettävä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta (osaamisen kehittämisen palvelut). Ammatinvalinta- ja uraohjauksella tuetaan henkilöasiakasta ammatinvalinnassa, ammatillisessa kehittymisessä, työllistävyyden edistämisessä, työelämään sijoittumisessa, urasuunnitelman teossa ja elinikäisessä oppimisessa. Psykologisten arviointimenetelmien käyttäminen ammatinvalinta- ja uraohjauksessa edellyttää asiakkaan suostumusta.

18 § Muut palvelut
1) tuetaan rekrytointeja ja työnhakua
2) kartoitetaan ja kehitetään henkilöasiakkaiden osaamista;
3) lisätään henkilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja tuetaan heidän työllistymistään.

24 § Työkokeiluun ohjaaminen
Maakunta tai palveluntuottaja voi ohjata henkilöasiakkaan työkokeiluun työpaikalle ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Työkokeilun toteuttajana voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, maakunta, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto tai laitos, johon henkilöasiakas ei ole työ- tai virkasuhteessa 27 §:ssä tarkoitettua sopimusta tehtäessä. Palveluntuottaja, joka voi ohjata henkilöasiakkaan työkokeiluun, voi toimia itse työkokeilun toteuttajana vain, jos asiasta on sovittu maakunnan ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa.

27 § Sopimus työkokeilusta
Henkilöasiakas, työkokeilun toteuttaja sekä maakunta tai palveluntuottaja tekevät työkokeilusta määräaikaisen kirjallisen sopimuksen, josta tulee käydä ilmi:
1) työkokeilun tavoitteet
2) työkokeilun suoritusaika ja -paikka
3) Työkokeilun päivittäinen kesto ja ajoittuminen; keston on oltava vähintään neljä ja se saa olla enintään kahdeksan tuntia;

Työttömän, maakunnan ja palveluntuottajan velvollisuuksista:

14 § Työttömän velvollisuudet Työttömän on haettava aktiivisesti työtä ja koulutusta. Työttömän on myös osallistuttava palvelutarpeensa arvioimiseen sekä työllistymissuunnitelmaan tai korvaavan suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen ja luovutettava yhteystietonsa.

Työttömän, jonka kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma, on toteutettava suunnitelmaansa sekä hakeuduttava ja osallistuttava suunnitelmassa sovittuihin palveluihin, jotka tukevat hänen työnhakuaan ja edistävät hänen työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään. Työttömän on lisäksi suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla ilmoitettava maakunnalle tai palveluntuottajalle, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen velvollisuuksien vastaisen menettelyn vaikutuksesta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta säädetään työttömyysturvalaissa (laiminlyönti johtaa karenssiin).

15 § Maakunnan ja palveluntuottajan velvollisuudet Palveluntuottaja vastaa tässä laissa palveluntuottajan hoidettavaksi sovittuihin tehtäviin. Jos palveluntuottaja laiminlyö työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviään, eikä korjaa menettelyään maakunnan kehotuksesta, maakunta vastaa työnhakijan palveluprosessiin liittyvistä toimista.

Riittääkö tämä valvonnan keino? Viimeaikainen tieto, mitä mediassa on vanhustenpalveluista kerrottu, antaa olettaa, että tarvitaan vahvempaa seurantaa ja sanktioita sopimusrikkomuksista sekä maakunnille että palveluntuottajille.

Työttömien Keskusjärjestön kannanotot ja kysymykset: 

1. Mahdollisuutena on, että palveluohjaus nopeutuu ja on joustavaa
Yksityisen palveluntuottajan ei välttämättä tarvitsisi jatkossa asioida TE-toimiston kanssa, kun se osana omaa palvelunprosessiaan sopii esimerkiksi työkokeilun järjestämisestä työttömän kanssa. Näin yksityiseltä palveluntuottajalta säästyy aikaa, kun sen ei tarvitse asioida TE-toimiston viranomaisten kanssa. Palvelunopeus on myös työttömän etu, koska työttömän ei tarvitse odottaa TE-viranomaisen päätöstä, koska palveluntuottaja on palveluprosessin omistaja ja päättää.
Jos kaikki sujuu hyvin, tämä olisi uudistuksen merkittävin parannus ja hyöty.

2. Yksityisten palveluntuottajien henkilöstö 3 § mukaan työskentelee virkavastuulla. Onko tosiaan niin, että yksityisille yrityksille tai yhteisöille voidaan myöntää virkavastuutehtäviä? Sekoittuvatko yksityisen ja yleisen intressit keskenään liikaa?
Kuinka varmistetaan yksityisten yritysten henkilökunnalle, että henkilöstö on velvollinen toimimaan virkavastuulla? Kuinka varmistetaan, että yksityisten yritysten henkilökunta toimii virkavastuullisesti?

3. Jos palveluntuottajalle ulkoistetaan kaikki yllä mainitut palvelut, miten käy palkkatukipäätöksille?
Miten palveluprosessi toimii palkkatuelle ohjaamisen osalta? Yksityinen palveluntuottaja ei ohjaa työnhakijaa palkkatuen käyttämiseen, koska sillä ei ole mahdollisuutta solmia päätöksiä. Jääkö maakuntiin, kun kaikki muu ulkoistetaan, erillinen palkkatukipäätösosasto? Miten palveluprosessi tältä osin toimii?

4. Työllisyyspoliittinen avustus puuttuu laista alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta.
Tällä on yhdistysten työllistämistoimintaa merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Jo nyt yhdistykset lopettavat toimintaansa, koska työllisyyspoliittista avustusta on lakkautettu.

Maakunnan vastuulle jää mahdollisuus tehdä rahasto ”työllisyyden osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiin”. Tämä on hyvä.
Mutta miten turvataan yleishyödyllisten ja elinkeinotoimintaa harjoittavien yhdistysten osalta hankemuotoinen työllisyyden edistäminen, kun maakunnilla ei ole budjettia ja maakuntauudistus on kesken?

Keskusjärjestö vaatii, että työllisyyspoliittinen avustus säilyy ja siihen korvamerkitään rahaa sekä valtion, että maakuntien budjetteihin.

5. Vastuiden tasapaino on erittäin huolestuttava yksityisten palveluntuottajien, maakuntien ja työttömien asiakkaiden välillä.
Yksityisten työllisyyspalveluiden tarjoamia toimia ei erikseen sanktioida mitenkään muutoin, kun että palvelu siirtyy takaisin maakunnalle, jos palvelua ei tarjota sovitusti. Onko tämä riittävää valvontaa yksityisten palveluiden tuottajien osalta? Yksityinen yritys tai yhdistys ohjaa julkisten varojen käyttöä mm. työkokeilun osalta. Kuinka kauan maakunnilla voi kestää korvaavan palvelun järjestäminen? Mitä tapahtuu työllisyydenhoidolle silloin, kun palvelun tarjoamisessa on katkoja? Mitä, jos palvelu on epäasiallista, syntyy tietokatkoja ja seurauksena on työttömälle koituva työvoimapoliittinen karenssi ja perustuslain 19 § mukainen toimeentulon turva evätään mahdollisesti mielivaltaisesti tai virheellisesti? Työttömälle siis voi tulla karenssi, mutta yritykseltä evätään sopimus. Tasapaino on hukassa.

6. Kerman kuorinta
Ei ole olemassa kannustinmallia, jolla voidaan estää yritysten tulosten optimointia, siten, että asiakkaat saisivat tasalaatuista ja yhdenvertaista palvelua. Jos on tulosperusteinen palkkio esim. työllistymisestä, tai opintoihin tai muuhun palveluun poluttamisesta, niin niihin henkilöihin panostetaan eniten, jotka todennäköisemmin tuottavat tulosta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tarjotaan eniten palveluja niille, jotka niitä vähiten tarvitsevat ja pidetään palvelu miniminä niille, jotka palvelua eniten tarvitsevat.

7. Palveluntuottajat voivat ohjata työttömiä työkokeiluun myös omiin toimipisteisiin, jos näin sovitaan.
Työttömät voivat joutua myös vastaanottamaan karenssin uhalla näitä työkokeilupaikkoja (jos näin on sovittu työllisyyssuunnitelmassa). Onko tässä eturistiriita?

Syntyykö epätarkoituksenmukaista palveluihin ketjuttamista, tai kartellia, jossa näennäisistä työllistymis- tai vastaavista tuloksista maksetaan?

Riskinä voi olla yksityiset palvelutuottajaketjut, jotka rakentavat palvelun maksimoimalla hyötynsä työttömän oikeusturvan ja veronmaksajien kustannuksella. Nyt esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän voi palkata vuoden mittaisella koeajalla. Voisiko yksityiset voittoa tavoittelevat yritykset muodostaa eräänlaisen julkisia verovaroja hyödyntävän liukuhihnan, jossa pitkäaikaistyöttömiä ketjutetaan alle vuoden mittaisilla sopimuksilla työtehtäviin hyödyntäen kaikkia mahdollisia julkisia tukia? Ketjussa olisi eri osapuolia, jotka jakaisivat keskenään ketjun hyödyt.

Esimerkiksi yritys X toimisi työnvälityspalveluyrittäjänä saaden onnistuneesta polutuksesta avoimille markkinoille palkkion. Työnhakijan polku johtaisi yritykseen Y, joka hyödyntää työkokeilua siten, miten se on yrityksen voiton maksimoinnin kannalta hyödyllisintä. Yritys X ja Y yhdessä maksimoivat julkisista verovaroista sekä työntekijän työpanoksesta koostuvan hyödyn. Työnhakijan työsuhde keskeytettäisiin vuoden sisällä ilman perusteita.

Tämä skenaario olisi laillista, sillä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaisesti vuodeksi ilman perusteita. Olennaista jatkossa on, millä perustein maakunnat tekevät hankinnat ja mitkä asiat katsotaan tuloksiksi ja miten valvonta toteutetaan? Lähtökohtana tuskin on yli 6 kuukauden tulosperusteiset palkkiomallit. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa rahoja tätä pidempään.

Valvontaan tulee myös panostaa, jotta epätarkoituksenmukaiseksi katsottu toiminta olisi este tuleville hankintakilpailuille.

8. Monopolisoituminen/oligopolisoituminen
Koska hankintamenettelyä sovelletaan palveluntuottajien kilpailuttamiseksi, julkinen sektori ulkoistaa osan kustannuksistaan yksityisille palveluntuottajille. Jokaiseen kilpailutukseen osallistumisella on rahallinen/ajallinen kustannus. Näissä kilpailutuksissa teoreettisesti pärjää paremmin suuremmat yksiköt, joilla on vakaat ja riittävän laajat hankintaprosessit turvaamassa kassavirtaa. Pienet toimijat ajan mittaan todennäköisesti tipahtavat pois kilpailusta, ellei maakunnilla ole erityistä intressiä ylläpitää pienten toimijoiden palveluketjuja. Toisaalta viranomaisillekin on helpompaa asioida isojen kokonaisuuksien kanssa – ei pienten, koska ajallisesti on helpompi käsitellä ja valvoa yhtä tarjousta monen sijaan.

Miten hankintamenettelyssä turvataan riittävän nopeat, käytännönläheiset ja kilpailua tukevat menetelmät ja samalla turvataan laadukkaat palvelut? Onko lainsäätäjällä tässä rooli vai jätetäänkö vastuu pelkästään hankinnoista vastaaville yksiköille?
On syytä vielä erikseen painottaa, että julkinen hankintamenettely sisältää aina piileviä kustannuksia kaikille hankintaan osallistuville tahoille, koska kilpailutukseen osallistumisesta ei makseta (voittaja korjaa potin).

Veronmaksaja maksaa palveluiden hinnassa osan tästä kustannuksesta. Veronmaksaja maksaa myös markkinointikustannuksista, kun palveluntarjoajat kilpailevat asiakkaista.

9. Hyvien käytäntöjen jakaminen vaarassa/palveluiden laatu
Julkisissa palveluissa noudatetaan avoimuutta ja hyvät käytännöt avataan. Yrityslogiikka on erilainen. Yritysten toimintamallien liikesalaisuuksia ei haluta avata kilpailijoille. Mitä vaikutuksia tällä on palveluiden laatuun? Mitä vaikutuksia tällä on työttömien yhdenvertaisuuteen? Mitkä ovat vaikutukset veronmaksajien näkökulmasta, kun julkisilla varoilla tuotetut palvelut ja palveluista saadut hyvät käytännöt tulisi olla kaikkien hyödynnettävissä ja saavutettavissa?

10. Mahdollisuus työttömien yhdistyksille toimia palveluntuottajina
Työttömien yhdistyksiltä on leikattu työllisyyspoliittista avustusta ja palkkatukea. Uudistus voisi olla mahdollisuus työttömien yhdistyksille tarjota uudenlaisia palveluita etenkin pitkäaikaistyöttömille. Työttömien yhdistyksille on kertynyt ainutlaatuista asiantuntemusta ja verkostoja, jotka voivat olla kilpailuetu. Tämä edellyttää, että palveluhankinnoissa otetaan työttömien yhdenvertaisuus vakavasti ja luodaan markkinat myös työmarkkinoilla runsaasti tukea tarvitseville työttömille lakiuudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

On myös huomioitava, että yleishyödylliset yhdistykset eivät ole rakennettu riskinottamista varten. Tosiasiallisesti vastuukysymysten määrittely kilpailutusten osalta voi johtaa siihen, että harva työtön suostuu olemaan yleishyödyllisen yhdistyksen hallituksessa vastaamalla omilla varoillaan mahdollisista tappioista.
Yritysten kanssa kumppanuus onnistuisi varmaankin parhaiten siten, että yhdistystoiminta olisi jatkossakin julkisesti tuettu työpaikka, johon on liitetty eri palvelukokonaisuuksia, jotka edistävät työttömien työllistymistä, koulutusta, hyvinvointia ja terveyttä. Yritysten rooli olisi ennemminkin yritysrajapinnassa etsimässä piilotyöpaikkoja ja sparraamassa työttömiä niihin.

Harmillisesti tässä väliaikaisessa laissa näemme enemmän riskejä kuin hyötyjä siltä osin, että yhdistysten kannattaa jatkossa keskittyä työllisyyspalveluiden kehittämiseen.

Helsingissä, 5.2.2019
Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry,
Rahakamarinportti 3 A,
00240 Helsinki
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski(@)tyottomat.fi