TIEDOTE Työttömien tasavertaista oikeutta terveyspalveluihin tarkasteltiin seminaarissa Joensuussa

Työttömien tasavertaista oikeutta terveyspalveluihin tarkasteltiin seminaarissa Joensuussa

Työkaluja työttömien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen -seminaari kokosi lähes 80 kiinnostunutta Joensuuhun kuulemaan ja keskustelemaan työttömien terveyspalveluista.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n Terveydeksi-hanke sekä Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö P-KTT. Linkit tilaisuuden esitysmateriaaleihin sekä videotaltiointiin löytyvät tästä jutusta.

Terveydeksi-hankkeessa (2016-2019) pyritään tavoittamaan erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja ohjaamaan heitä sellaisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin, jotka vahvistavat heidän hyvinvointiaan sekä työ- ja toimintakykyään. Hankeen kaksi palveluohjaajaa kiertävä eri puolilla Suomea työttömien yhdistyksissä ja EHYT ry:n Elokoloissa kertomassa työttömien lakisääteisestä oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen. Hankepäällikkö Katriina Lehtovaara esitteli hanketta seminaarissa. Hän korosti, että työttömien terveystarkastuksille tulee luoda laatukriteerit ja tarkempi ohjeistus. Lisäksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja jalkautuvaa työtä. Katso diat. Terveydeksi-2019-Joensuu-Terveydeksi-hanke

Erityisasiantuntija, terveystieteen tohtori Kirsi Lappalainen Työterveyslaitokselta toi esiin näkemyksiä työttömien terveyspalvelujen tutkimuksesta ja kehittämisestä. Lappalaisen väitöskirja Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen-painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö tarkastettiin vuonna 2017. Lappalainen painotti, että työttömät tarvitsevat terveyspalveluja, matalan kynnyksen hoitopaikka on tärkeä samoin palvelun maksuttomuus. Katso diat. Terveydeksi-2019-Joensuu-Tyoelamavalmiudet

Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmää Kykyviisaria esitteli Työterveyslaitoksen Solmu-hankkeen projektipäällikkö Sanna Allt. Toimintakyky on yksilön kykyä selviytyä jokapäiväisistä arjen haasteista ja tehtävistä. Kohtuullinen toimintakyky on myös yksi työkyvyn edellytyksistä. Toimintakyky jaetaan psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen ja fyysiseen osa-alueeseen. Toimintakykyyn vaikuttaa merkitsevästi yksilön terveydentila. Kykyviisarin avulla asiakas voi itse kertoa omasta tilanteestaan ja hänen arvioonsa luotetaan. Se on asiakkaan ja työntekijän yhteinen työkalu. Katso diat. Terveydeksi-2019-Joensuu-Kykyviisari

Työttömän asiakkaan osallisuutta palveluissa ja yhteiskunnassa pohti erikoissuunnittelija ja Sokra-koordinaattori Tytti Tuulos Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Osallisuuden edistäminen on eriarvoisuuden kaventamista. THL:n tutkimuksen mukaan työelämän ulkopuolella olevilla psyykkinen kuormitus on jopa kolme kertaa yleisempää kuin koko väestössä. Työelämän ulkopuolella koetaan myös paljon yksinäisyyttä. Osallisuus tuottaa hyvinvointia ja terveyshyötyjä. Katso diat. Terveydeksi-2019-Joensuu-Sokra

Työttömien terveyden edistämisestä SiunSoten alueella kertoi projektityöntekijä, kuntoutussosiaalityöntekijä Hanna-Leena Hakulinen SiunSoteTyö-ja toimintakyvyn osaamiskeskuksesta.

Hänen mukaansa pitkäaikaistyöttömien työkyvyn heikentyminen näyttää jäävän tunnistamatta peruspalveluissa, työvoima- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä johtaa siihen, että myös suuri osa sairauksista jää tunnistamatta ja hoitamatta sekä asiakas ohjaamatta kuntoutukseen. Työkyvyltään heikentyneen pitkäaikaistyöttömän väestönosan yhteiskunnalliset kustannukset ovat valtavat. Terveydeksi-2019-Joensuu-SiunSote

SiunSoten alueella on kehitetty yhteistyötä ja luotu moniammatillisia tiimejä. Keskeistä on terveydenhoitajien koulutus ja perehdyttäminen terveystarkastuksiin sekä eri toimijoiden kuten Kelan, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja TE-palvelujen yhteistyö. Terveydeksi-2019-Joensuu-SiunSote

Seminaarista on tehty videotallenne, jota voi käyttää erilaisissa tilaisuuksissa ja yhdistyksissä perehdyttämis- ja keskustelumateriaalina. Videon katseluun pääset tästä linkistä: http://www.tyottomat.fi/terveydeksi-seminaari-2019-joensuu/.

Lisätietoja Terveydeksi-hankkeesta: hankepäällikkö Katriina Lehtovaara, 045 699 4234, katriina.lehtovaara@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö selvittivät: Järjestöillä on osaamista ja valmiutta aktiivimallin ehdot täyttävään toimintaan

Työllistymistä tukevaa valmennusta voivat jatkossa järjestää myös esimerkiksi kunta, kuntayhtymä, Työttömien Keskusjärjestö ja sen jäsenyhdistykset tai julkista rahoitusta saava yhdistys. Valtioneuvoston asetus aktiivisuutta osoittavan työllistymistä edistävän toiminnan (aktiivimalli) laajentamisesta astuu voimaan 1.4.2019.
Työttömälle tarjottavia aktiiviehdon täyttäviä palveluita ei ole ollut tähän mennessä riittävästi ja alueelliset erot tarjonnassa ovat olleet suuria. Jos työtön ei pysty osoittamaan aktiivisuuttaan, hänen työttömyysturvaansa leikataan. Tämä on lisännyt Kelan toimeentulotuen tarvetta.

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö kysyivät järjestöiltä, millaista aktiiviehdon täyttävää toimintaa heillä on. Lisäksi selvitettiin mitä muuta sellaista toimintaa heillä on, mikä edistää työttömän työllistymistä.

Kyselyn vastaukset osoittavat, että yhteistyössä järjestöjen kanssa voidaan nopeastikin lisätä aktiiviehdon täyttävää työllistymistä edistäviä palveluita eri puolella maata. Näitä kannattaa edelleen mallintaa ja pilotoida joustavasti eri TE-toimistojen toiminta-alueilla.

Selvitys ei ole kannanotto aktiivimallin puolesta, vaan nostaa esiin järjestöjen merkitystä työllistymistä edistävien palvelujen tuottajana.

Järjestöt jo monipuolisesti mukana työllistämistoimissa

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö toteuttivat avoimen verkkokyselyn helmikuussa ja se kohdennettiin työttömien yhdistyksille, vammais- ja potilasjärjestöille sekä välityömarkkinatoimijoille. Myös muilla järjestöillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn.

Vastauksia saatiin 40 kappaletta. Vastaajista 8 edusti työttömien yhdistystä. Vammaisille, pitkäaikaissairaille tai osatyökykyisille palveluita tarjoavia yhteisöjä oli vastaajissa 22. Julkishallinnon tai seurakunnan edustajia oli 3. Lisäksi kyselyyn vastasi 2 oppilaitoksen edustajaa ja 5 välityömarkkinatoimijaa (esimerkiksi työpajoja).
Useimmat vastaajista järjestivät työllistymistä edistävää toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi työkokeilu, työnhaku- ja uravalmennus sekä kuntouttava työtoiminta. Osa yhdistyksistä tarjoaa myös mahdollisuutta suorittaa kelpoisuutta osoittavia todistuksia kuten tulityö- tai hygieniapasseja.

40 vastaajasta 37:llä oli kokemusta vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden tuetusta työllistämisestä tai siihen liittyvistä palveluista. Lisäksi järjestöissä on henkilöitä työllisyyspoliittisissa toimenpiteissä, kuten työhönvalmennuksessa ja palkkatuetussa työssä.

Vastauksissa nousi esiin erilaista toimintaa, joka näyttäisi soveltuvan suoraan tai lisää kehittämällä aktiivimallin ehtoihin. Tällaisia ovat mm. hanketoiminta, vapaaehtoistoiminta sekä pienimuotoisemmat digitaalisten taitojen kehittäminen ja erilaiset kurssit ja koulutukset. Vastauksissa nostettiin esiin myös omaehtoinen koulutus, ohjaus yrittäjyyteen sekä järjestöjen mahdollisuus tarjota koulutussopimuspaikkoja ja opiskelijaharjoittelupaikkoja.

Työttömän työkyvyn ja terveyden edistäminen keskeistä

Tutkimusten mukaan joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön eli 27 000 henkilöä. Vastanneissa järjestöissä on paljon työkyvyn ylläpitoon tai edistämiseen liittyvää toimintaa, kuten vertaistukitoimintaa, erilaista työpainotteista toimintaa, kulttuuritoimintaa sekä mielenterveyttä ja fyysistä kuntoa edistävää toimintaa. Tavoitteellisena ja ohjattuna näistä voisi luoda palveluita, jotka edistävät työllistymistä. Toiminta voidaan nähdä myös työttömien työterveyden edistämisenä.
Vaikka vapaaehtoistyötä ei ole toistaiseksi hyväksytty aktiivimallin ehtoon, kaikkien kyselyyn vastanneiden mielestä vapaaehtoistyössä on myös työllistymistä edistävää toimintaa. Osaamista voidaan dokumentoida esimerkiksi järjestön eri vastuutehtävissä, kuten asiakastyössä, hoivatyössä, ravintolatyössä, järjestyksen valvojana tai muissa erityistä osaamista vaativissa tehtävissä.

Vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta ei saa ainakaan rangaista eli vapaaehtoistyön tekeminen ei saisi johtaa työttömyyskorvausten eväämiseen. Sen sijaan järjestöjen toimintaa voidaan kehittää sellaiseksi, että myös järjestötoiminnassa yksilö voi kehittyä ja edetä eli luoda omaa järjestöuraa.

Esimerkiksi Klubitalojen toiminta rakentuu kokonaisuudessaan työpainotteiseen päivään. Klubitaloissa on myös rakennettu työtehtävistä vastuullisia kokonaisuuksia, mitä hyödynnetään mm. opinnollistamisessa eli henkilön tekemä työllä voidaan todentaa henkilön osaaminen ja taidot suhteessa opintojen vaatimuksiin. Klubitalot ehdottivat, että jäsenten tekemä työpainotteinen päivä tulisi hyväksyä työllistymistä edistäväksi toiminnaksi. Klubitalot ovat jo yli 20 vuotta tukeneet Suomessa osatyökykyisiä mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään ja luoneet myös omia työllistymisen malleja, kuten siirtymätyömalli.

Useimmissa vastauksissa tuotiin esille epävarmuus siitä, mikä toiminta lopulta täyttää aktiiviehdon. Työttömän tulisi voida täsmällisesti ennalta tietää, mikä toiminta hyväksytään ja mikä ei.

Lisätietoja:
Työttömien Keskusjärjestö ry
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@) tyottomat.fi
www.tyottomat.fi

Vates-säätiö sr
Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen, 0400 764 793, jaana.pakarinen (@) vates.fi
www.vates.fi

Vates-säätiö sr toimii asiantuntijaorganisaationa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaiseksi työllistymiseksi. Vates toimii yhteistyössä työllistämisen, kuntoutuksen ja koulutuksen sidosryhmien kanssa. Strategisena taustavoimana on 46 taustayhteisöä, jotka ovat valtakunnallisia vammaisjärjestöjä, niiden alueellisia yhdistyksiä, erityishuollon kuntayhtymiä ja työllistämispalveluita tuottavia toimijoita.

Työttömien Keskusjärjestö ry on riippumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on yhteistyökumppaneidensa kanssa rakentaa Suomea, jossa ihmiset voivat paremmin. Järjestö mm. tukee ja kannustaa jäsenyhdistystensä toimintaa työttömän fyysisen, psyykkisen ja aineellisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Yhteistyötahoja ovat mm. työttömien yhdistykset, eduskunta, ELY-keskukset, Kuntaliitto, ministeriöt ja monet järjestöt.

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö selvittivät: Järjestöillä on osaamista ja valmiutta aktiivimallin ehdot täyttävään toimintaan

Työllistymistä tukevaa valmennusta voivat jatkossa järjestää myös esimerkiksi kunta, kuntayhtymä, Työttömien Keskusjärjestö ja sen jäsenyhdistykset tai julkista rahoitusta saava yhdistys. Valtioneuvoston asetus aktiivisuutta osoittavan työllistymistä edistävän toiminnan (aktiivimalli) laajentamisesta astuu voimaan 1.4.2019.

Työttömälle tarjottavia aktiiviehdon täyttäviä palveluita ei ole ollut tähän mennessä riittävästi ja alueelliset erot tarjonnassa ovat olleet suuria. Jos työtön ei pysty osoittamaan aktiivisuuttaan, hänen työttömyysturvaansa leikataan. Tämä on lisännyt Kelan toimeentulotuen tarvetta.

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö kysyivät järjestöiltä, millaista aktiiviehdon täyttävää toimintaa heillä on. Lisäksi selvitettiin mitä muuta sellaista toimintaa heillä on, mikä edistää työttömän työllistymistä.

Kyselyn vastaukset osoittavat, että yhteistyössä järjestöjen kanssa voidaan nopeastikin lisätä aktiiviehdon täyttävää työllistymistä edistäviä palveluita eri puolella maata. Näitä kannattaa edelleen mallintaa ja pilotoida joustavasti eri TE-toimistojen toiminta-alueilla.

Selvitys ei ole kannanotto aktiivimallin puolesta, vaan nostaa esiin järjestöjen merkitystä työllistymistä edistävien palvelujen tuottajana.

Järjestöt jo monipuolisesti mukana työllistämistoimissa

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö toteuttivat avoimen verkkokyselyn helmikuussa ja se kohdennettiin työttömien yhdistyksille, vammais- ja potilasjärjestöille sekä välityömarkkinatoimijoille. Myös muilla järjestöillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn.

Vastauksia saatiin 40 kappaletta. Vastaajista 8 edusti työttömien yhdistystä. Vammaisille, pitkäaikaissairaille tai osatyökykyisille palveluita tarjoavia yhteisöjä oli vastaajissa 22. Julkishallinnon tai seurakunnan edustajia oli 3. Lisäksi kyselyyn vastasi 2 oppilaitoksen edustajaa ja 5 välityömarkkinatoimijaa (esimerkiksi työpajoja).
Useimmat vastaajista järjestivät työllistymistä edistävää toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi työkokeilu, työnhaku- ja uravalmennus sekä kuntouttava työtoiminta. Osa yhdistyksistä tarjoaa myös mahdollisuutta suorittaa kelpoisuutta osoittavia todistuksia kuten tulityökortteja tai hygieniapasseja.

40 vastaajasta 37:llä oli kokemusta vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden tuetusta työllistämisestä tai siihen liittyvistä palveluista. Lisäksi järjestöissä on henkilöitä työllisyyspoliittisissa toimenpiteissä, kuten työhönvalmennuksessa ja palkkatuetussa työssä.

Vastauksissa nousi esiin erilaista toimintaa, joka näyttäisi soveltuvan suoraan tai lisää kehittämällä aktiivimallin ehtoihin. Tällaisia ovat mm. hanketoiminta, vapaaehtoistoiminta sekä pienimuotoisemmat digitaalisten taitojen kehittäminen ja erilaiset kurssit ja koulutukset. Vastauksissa nostettiin esiin myös omaehtoinen koulutus, ohjaus yrittäjyyteen sekä järjestöjen mahdollisuus tarjota koulutussopimuspaikkoja ja opiskelijaharjoittelupaikkoja.

Työttömän työkyvyn ja terveyden edistäminen keskeistä

Tutkimusten mukaan joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön eli 27 000 henkilöä. Vastanneissa järjestöissä on paljon työkyvyn ylläpitoon tai edistämiseen liittyvää toimintaa, kuten vertaistukitoimintaa, erilaista työpainotteista toimintaa, kulttuuritoimintaa sekä mielenterveyttä ja fyysistä kuntoa edistävää toimintaa. Tavoitteellisena ja ohjattuna näistä voisi luoda palveluita, jotka edistävät työllistymistä. Toiminta voidaan nähdä myös työttömien työterveyden edistämisenä.

Vaikka vapaaehtoistyötä ei ole toistaiseksi hyväksytty aktiivimallin ehtoon, kaikkien kyselyyn vastanneiden mielestä vapaaehtoistyössä on myös työllistymistä edistävää toimintaa. Osaamista voidaan dokumentoida esimerkiksi järjestön eri vastuutehtävissä, kuten asiakastyössä, hoivatyössä, ravintolatyössä, järjestyksen valvojana tai muissa erityistä osaamista vaativissa tehtävissä.

Vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta ei saa ainakaan rangaista eli vapaaehtoistyön tekeminen ei saisi johtaa työttömyyskorvausten eväämiseen. Sen sijaan järjestöjen toimintaa voidaan kehittää sellaiseksi, että myös järjestötoiminnassa yksilö voi kehittyä ja edetä eli luoda omaa järjestöuraa.

Esimerkiksi Klubitalojen toiminta rakentuu kokonaisuudessaan työpainotteiseen päivään. Klubitaloissa on myös rakennettu työtehtävistä vastuullisia kokonaisuuksia, mitä hyödynnetään mm. opinnollistamisessa eli henkilön tekemä työllä voidaan todentaa henkilön osaaminen ja taidot suhteessa opintojen vaatimuksiin. Klubitalot ehdottivat, että jäsenten tekemä työpainotteinen päivä tulisi hyväksyä työllistymistä edistäväksi toiminnaksi. Klubitalot ovat jo yli 20 vuotta tukeneet Suomessa osatyökykyisiä mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään ja luoneet myös omia työllistymisen malleja, kuten siirtymätyömalli.

Useimmissa vastauksissa tuotiin esille epävarmuus siitä, mikä toiminta lopulta täyttää aktiiviehdon. Työttömän tulisi voida täsmällisesti ennalta tietää, mikä toiminta hyväksytään ja mikä ei.

Lisätietoja:
Työttömien Keskusjärjestö ry
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi
www.tyottomat.fi

Vates-säätiö sr
Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen, 0400 764 793, jaana.pakarinen@vates.fi

Vates-säätiö sr toimii asiantuntijaorganisaationa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaiseksi työllistymiseksi. Vates toimii yhteistyössä työllistämisen, kuntoutuksen ja koulutuksen sidosryhmien kanssa. Strategisena taustavoimana on 46 taustayhteisöä, jotka ovat valtakunnallisia vammaisjärjestöjä, niiden alueellisia yhdistyksiä, erityishuollon kuntayhtymiä ja työllistämispalveluita tuottavia toimijoita. www.vates.fi.

Työttömien Keskusjärjestö ry on riippumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on yhteistyökumppaneidensa kanssa rakentaa Suomea, jossa ihmiset voivat paremmin. Järjestö mm. tukee ja kannustaa jäsenyhdistystensä toimintaa työttömän fyysisen, psyykkisen ja aineellisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Yhteistyötahoja ovat mm. työttömien yhdistykset, eduskunta, ELY-keskukset, Kuntaliitto, ministeriöt ja monet järjestöt. www.tyottomat.fi.

Perusturvan heikennykset osuvat erityisesti työttömiin – Työttömien Keskusjärjestö vaatii pikaisia toimia tilanteen korjaamiseksi

Työttömien perusturvan taso on heikentynyt tällä hallituskaudella. Työttömien perusturvaa ovat heikentäneet työttömyysetuuksiin ja yleiseen asumistukeen tehdyt leikkaukset ja aktiivimallista johtuva etuuksien alentaminen. Tulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkistamasta Perusturvan riittävyyden arviointiraportista 2015–2019.

Perusturvan taso on monilla heikentynyt seurantakauden aikana, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola totesi raportin esittelyssä. Vajausta jää ennen kaikkea työttömän perusturvan sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä kotihoidon tuen kohdalla.

Perusturvaetuuksiksi on katsottu raportissa vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet.

Työttömien kohdalla toimeentulotuen tarve perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuodesta 2015, jopa yli sadalla eurolla kuukaudessa, Jussi Tervola mainitsee.

Osalle perusturvan saajista toimeentulotuesta näyttää tulleen pysyvä osa toimeentuloa, raportissa mainitaan. Kelan tilastojen perusteella 37 prosenttia työmarkkinatuen saajista sai lisäksi toimeentulotukea vuonna 2017.
Raportin mukaan vuosien 2015–2019 aikana tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet suhteellisesti eniten yksinasuvien ja yksinhuoltajien tulotasoa.

– Varsinainen uutinen tässä on se, että hallitus on toteuttanut työttömyyden kurjistamista aiheuttaneet toimenpiteet eri tahojen selkeäsanaisista varoituksista ja ennakoinneista huolimatta. Kysymys on, onko tämä heikoimmassa asemassa olevien elämän kurjistaminen uusi toimintamalli maassamme, jyrähtää Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii päättäjiltä pikaisia toimia työttömien tilanteen korjaamiseksi.

Tutustu raporttiin: Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019

Lisätietoja
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi @ tyottomat.fi
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski @ tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen @ tyottomat.fi