Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvalio-kunnalle HE 123 valtion talousarvioesityksestä 2019

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa lausuntopyynnöstä.

Työttömien Keskusjärjestö nostaa seuraavat aiheet valtion talousarviosta esille:

1. Aktiivimalli kumottava
2. Työttömyysturvan ja asumistuen indeksijäädytykset peruttava
3. Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotukset tulee käsitellä mahdollisimman pikaisesti, koska toimet parantaisivat työttömien työ- ja toimintakykyä

 

1. Aktiivimalli kumottava
Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa, mikäli työtön ei täytä aktiivimallin työllistymis-, yrittämisen tai työllistymistä edistävien palveluiden ehtoja.

Aktiivimallista tulee edelleen negatiivista kansalaispalautetta ja uudehkoja ongelmia nousee edelleen esiin mediassa. Aktiivimalli on koetellut ankarasti työttömien oikeustajua ja leikannut epätarkoituksenmukaisesti työttömien etuuksia. On syytä kumota aktiivimalli ja panostaa nykyistä enemmän palveluihin – sekä palvelujen laajuuteen, laatuun ja oikea-aikaisuuteen. Siten pureuduttaisiin parhaiten työllisyyden ns. kovaan ytimeen.

Työttömien Keskusjärjestön ja DIAK:n opiskelija Tiina Ruohosen opinnäytetyöhön kerättiin kysely aktiivimallista, johon osallistui 165 työtöntä. Kyselyn tulos vastaa yllättävän hyvin ennakko-oletuksia, miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa työttömyysturvan saajien mahdollisuuksiin välttää leikkuri. 60 % vastaajista ilmoitti, että he eivät olleet löytäneet aktiivimallin mukaista työtä, yritystuloa tai toimenpidettä tarkastelujaksoon tultaessa (kts. taulukkoa Kuvio_Aktiivimallikysely 2018).

Aktiivimallikyselyn vastaukset kertovat hyvin suoraa kieltä, miten negatiivisesti aktiivimalli koetaan. Vain 0,4 % vastanneista koki aktiivimallin hyvänä. TE-palvelut koettiin riittämättöminä. Esimerkiksi kyselyä edeltäneen kuuden kuukauden aikana 80 % työttömistä työnhakijoista ei ollut saanut TE-toimistosta tarjousta työpaikasta ja 91 % ei ollut saanut koulutuspaikkaan ohjausta. (Aktiivimallikysely 2018)

SAK on tiedottanut, että leikkuri on iskenyt etenkin iäkkäisiin työttömiin. Heistä vain 13 % on onnistunut täyttämään aktiivimallin ehdot. (Linkki artikkeliin)

Työttömien mahdollisuutta täyttää aktiivimallin ehtoja on laajennettava, mikäli lakia ei kumota. On epätarkoituksenmukaista, että aktiivisuusehdon täyttymisen ehdot ovat hyvin kapeat. On laaja kirjo toimintaa, joka parantaa työ- ja toimintakykyä ja jota ei nyt katsota osoitukseksi aktiivisuudesta.

Lisäksi on panostettava entistä enemmän palveluihin. Esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilu Pirkanmaalla on mahdollistanut aiempaa korkeamman aktivointiasteen. On siis valtiovallan ja kuntien tahtotilasta kiinni halutaanko työttömille kunnon palvelut ja mahdollisuudet täyttää aktiivisuusehto. Ehdon täyttäminen ei nyt ole kaikkien työttömien mahdollisuuksien rajoissa, kun sopivaa työtä tai palvelua ei ole tarjolla.

2. Työttömyysturvan ja asumistuen indeksijäädytykset peruttava

Työttömien Keskusjärjestön mielestä työttömyysturvan ja asumistuen indeksijäädytykset on peruttava. Lisäksi on nykyistä velvoittavammalla lainsäädännöillä tai asetuksilla turvattava myös halvempien vuokra-asuntojen tuotanto myös kasvukeskuksissa. Esimerkiksi kuntia voisi velvoittaa panostamaan nykyistä enemmän oman asuntotuotannon rakentamiseen, jotta vuokrien taso pysyisi matalammalla tasolla.

Alla olevista taulukoista näkee, että pitkäaikaistyöttömiin on kohdistunut merkittävä ostovoiman heikennys hallituskauden aikana. Indeksijäädytykset työttömyysturvaan ja asumistukiin ovat olleet voimassa koko hallituskauden. Nettotulot ovat työmarkkinatuen saajilla vähentyneet v. 2017 aikana. Samaan aikaan korkeammissa tuloluokissa on tapahtunut merkittävää tulotason nousua. Työttömien työnhakijoiden kohdalla suurin kustannuspaine näkyy etenkin asumiskustannusten nousussa, mutta myös kuluttajahintaindeksi on nousussa. Tilastoja seuraavien linkkien alla:

Verotilastot 2017: Kikyä ja tuloerojen kasvua

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100, Tilastokeskus

 

EAPN-Finin julkaiseman köyhyysraportti 2018 mukaan ”Perusturva ei ole riittävä sen varassa eläville Perusturvan tason riittävyyttä arvioitaessa on todettu, että taso ei riitä kattamaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen menoja. Esimerkiksi yksinasuvan työttömän perusturva kattaa noin 73 prosenttia minimibudjetista. Takuueläkettä saavat ovat eläkeläisistä huonoimmassa asemassa, eikä takuueläke riitä minimibudjetin mukaiseen kulutukseen. Takuueläkettä saavissa on muun muassa vammaisia ihmisiä. Vuosina 2016 ja 2017 pienituloisten tilannetta vaikeuttivat lähes kaikkiin sosiaaliturvaetuuksiin kohdistuneet leikkaukset. Vuonna 2016 etuuksiin vaikuttava kansaneläkeindeksi aleni 0,4 prosenttia ja vuonna 2017 sitä leikattiin 0,85 prosenttia. Perusturvan riittävyyttä heikentää myös se, että 2018–2019 etuuksiin ei tehdä normaaleja indeksikorotuksia. Riittämätön perusturva johtaa toimeentulotuen lisääntyvään ja pitkäaikaiseen käyttöön sekä muun muassa ruoka-apuun turvautumiseen.”

”Asumisen korkea hinta on yksi keskeinen toimeentulovaikeuksien syy. Pienituloisten asumismenot ovat kasvaneet yleistä hintakehitystä nopeammin ja samalla asumistuen taso on jäänyt kehityksestä jälkeen. Kansaneläkeindeksin leikkaus ja jäädytys 2017–2019 koskee myös asumistukea. Tuen määrittelyssä huomioitavat enimmäisasumismenot on jäädytetty 2015 tasolle ja kolmannessa kuntaryhmässä niitä on leikattu vuodesta 2017. Lisäksi enimmäisasumismenot on päätetty sitoa vuokraindeksin asemesta kuluttajahintaindeksiin. Tämä laskee pidemmällä aikavälillä etuuden tasoa merkittävästi.” (Suomen Köyhyysraportti 2018)

3. Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotukset tulee käsitellä mahdollisimman pikaisesti, koska toimet parantaisivat työttömien työ- ja toimintakykyä

Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotuksissa on 55 eri kuntoutusta kehittävää ehdotusta. Ehdotukset löytyvät ao. linkin takaa.

Näiden toimenpide-ehdotusten lisäksi Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että Suomessa ryhdytään mahdollisimman nopeasti jo nykyisen lainsäädännön toteuttamiseen. Muun muassa Työttömien terveystarkastuksia ei nykyisinkään kunnissa sovelleta riittävän kattavasti, vaikka laki on ollut voimassa vuodesta 2011 lähtien.

Asiakasmaksulain 11 pykälää eli maksujen alentamista tai perimättä jättämistä ei sovelleta kunnissa riittävän kattavasti. Tämä on jopa estänyt työttömien työnhakijoiden hoitoon hakeutumista. Lisäksi ensimmäinen lääkärinkäynti terveystarkastuksen jälkeen tulisi olla maksuton. Jatkohoidon toimet ovat monelle työttömälle liian kalliita, samoin lääkkeiden hankinta. Kelakorvauksissa työttömät voisi ottaa huomioon nykyistä kattavammin, jotta valtakunnallisia terveyseroja saisi kavennettua. Tarkastukseen ja hoitoon pääsy vaihtelee jo suuresti kunnittain ja työttömät ovat usein epätasa-arvoisessa asemassa. (Artikkeli HS Vieraskynä 7.11.2018)

Helsingissä 7.11.2018

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja,
+358 50 577 2580
Twitter: jugetstu
jukka.haapakoski (@)tyottomat.fi
Rahakamarinportti 3 A,
00240 Helsinki

Print Friendly, PDF & Email