Lausuntopyyntö STM/1919/2017

 

Työttömien keskusjärjestö kiittää Sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto aktiivimallista.

 

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ VASTUSTAA ESITYSTÄ AKTIIVIMALLISTA

Työttömien Keskusjärjestö ry vastustaa aktiivimallin toteuttamista, sillä työttömyysongelman ytimessä on työvoiman kysynnän puute, eikä esitysluonnos ota tätä huomioon. Kaikille työttömille ei ole tarjolla työpaikkoja, eikä palveluita, joten tosiasiallisesti työttömien perusturvasta leikataan tällä esityksellä.

Tämän esityksen vaikutukset osuvat jo valmiiksi erittäin vähävaraisten työttömien toimeentuloon – myös ihmisten, jotka joutuvat täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulosta ja nyt tällä esityksellä siitä leikataan.

Työhakemuksista huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta, eikä myöskään järjestöissä ole riittävästi mahdollisuutta tarjota palkkatuettua työtä nykyiselle kysynnälle. Palkkatuettua työtä tarjotaan vain yhdistyksille, jotka saavat työllisyyspoliittista avustusta ja senkin määrää säännöstellään.

Aktiivimallin perusteluissa oletetaan, että työpaikkojen kysyntä todennäköisesti lisääntyy. Eli odotetaan, että työttömät hakeutuvat tarjolla oleviin työpaikkoihin entistä hanakammin. Perusteluissa todetaan tosin myös, että paikkakuntien tilanteet vaihtelevat. Käytännössä kaikki eivät saa paikkoja, ja siksi hallituksen esitys ei kohtele työttömiä yhdenvertaisesti. Suurin osa työttömistä tulee kokemaan mallin epäoikeudenmukaisena, ja tämä tulee todennäköisesti myös näkymään asioinnissa, kun TE-toimiston virkailijat käsittelevät valituksia.

 

Aktiivimallin kehittäminen siten, että aktiivisuudesta palkittaisiin rangaistuksen sijaan

Sellainen esitys, jossa aktiivisuudesta palkitaan, on perusteltavissa. Aktiivisuudesta palkittaisiin silloin, kun saa väliaikaisen korotuksen työttömyysturvaan, jos onnistuu saamaan lyhyen määräaikaisen tai osa-aikaisen työpaikan (esim. leikkaamalla työttömyysturvan omavastuupäivät nollaan) tai osallistuu työllisyyspalveluihin. Suurin osa n. 2/3 julkisesti avoinna olevista työpaikoista kuun lopussa ovat joko määräaikaisia tai osa-aikaisia työpaikkoja Taloussanomien teettämän tutkimuksen mukaan:

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005256040.html

Näissäkin olosuhteissa mielestämme on tärkeä pohtia työvoiman kysyntätekijöitä. Synnyttääkö aktiivimalli uutta tarjontaa työmarkkinoilla osa-aikatyön muodossa vai täytyykö muokata palveluita siten, että minimiehto on kaikkien työttömien täytettävissä riippumatta siitä, mikä on kysyntä avoimilla työmarkkinoilla?

Jälkimmäisen ehdon toteuttamiseen olisi mahdollista luoda esimerkiksi työllistymispalveluksi katsottava aktiiviseteli, jolla korvattaisiin palvelun järjestämisen kustannukset sekä osallistujalle maksettaisiin osallistumiseen liittyvät kustannukset (esim. mahdolliset matkakorvaukset) ja päiväkohtainen bonus (vrt. työkokeilu 9 euroa/päivä).

Aktiivimallin minimiehto – 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa 65 päivän aikana – on lyhyt. Mitä hyödyllistä käytetyllä ajalla voisi toteuttaa sekä palvelun järjestäjän että palvelun osallistuvan näkökulmasta? Mahdollinen palvelu voisi olla jatketta esim. työttömien haastatteluille, omaehtoiselle työnhaulle tai omaehtoiselle koulutukselle.

Vaikeasti työllistyvien kohdalla on ilmeistä, että tällainen palvelu on liian vähäinen. Silloin kun kyseessä on elämänhallintaan liittyvät haasteet, sosiaalinen stigma, koulutuksen puute, sairaus- tai vamma, tai yksinkertaisesti pitkä tauko työelämästä, tarvitaan mahdollisuus säännöllisten pitkäkestoisten toimenpiteiden järjestämiseen, jota aktiivimallin minimiehdon täyttäminen ei mahdollistaisi.

 

Työnhaku- ja raportointivelvoite

Kahdentoista työpaikan hakeminen kolmen kuukauden aikana alueilla, joissa työpaikkoja ei ole tarjolla, on kohtuuton vaatimus. Esityksessä jää myös epäselväksi minkälaisia työpaikkoja työttömän on haettava.

Kaikilla ei ole työpaikkojen hakuun tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Tietotekniset valmiudet rajoittavat osaa työnhakijoista. Lisäksi haasteena voi olla osaaminen, pätevyys, kielitaito, esteellisyys, tai työnhakualueen rajalliset työpaikan hakumahdollisuudet.

Epäonnistuminen aktiivisuudessa tuo 60 päivän karenssin, mikä on Työttömien Keskusjärjestön mielestä täysin kohtuutonta.

Lisäksi työnantajat voivat tuskastua suuriin hakijamääriin ja hakijoihin, jotka tehtailevat lain velvoittamia hakemusmääriä. Vaarana on, että työnantajat siirtyvät hakemaan työntekijänsä muualta kuin työvoimaviranomaisen kautta ja näin piilotyöpaikkojen osuus kasvaa entisestään.

Esityksen mukaan työnhaku tulisi päättymään tilanteessa, jolloin työnhakija ei valitse palvelutuottajaa asetetun määräajan puitteissa siitä, kun hänet on ohjattu käyttämään valinnanvapautta. Valinnanvapaus ei voi pelkästään tarkoittaa sitä, että valinta pitää tehdä yksinomaan itse. Valinnan suorittamiseen tulee olla tarjolla tarvittaessa ammattihenkilöstön ohjausta.

 

Työttömien Keskusjärjestö ry
Toiminnanjohtaja
Jukka Haapakoski
050 577 2580
jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Print Friendly, PDF & Email