Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö selvittivät: Järjestöillä on osaamista ja valmiutta aktiivimallin ehdot täyttävään toimintaan

Työllistymistä tukevaa valmennusta voivat jatkossa järjestää myös esimerkiksi kunta, kuntayhtymä, Työttömien Keskusjärjestö ja sen jäsenyhdistykset tai julkista rahoitusta saava yhdistys. Valtioneuvoston asetus aktiivisuutta osoittavan työllistymistä edistävän toiminnan (aktiivimalli) laajentamisesta astuu voimaan 1.4.2019.
Työttömälle tarjottavia aktiiviehdon täyttäviä palveluita ei ole ollut tähän mennessä riittävästi ja alueelliset erot tarjonnassa ovat olleet suuria. Jos työtön ei pysty osoittamaan aktiivisuuttaan, hänen työttömyysturvaansa leikataan. Tämä on lisännyt Kelan toimeentulotuen tarvetta.

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö kysyivät järjestöiltä, millaista aktiiviehdon täyttävää toimintaa heillä on. Lisäksi selvitettiin mitä muuta sellaista toimintaa heillä on, mikä edistää työttömän työllistymistä.

Kyselyn vastaukset osoittavat, että yhteistyössä järjestöjen kanssa voidaan nopeastikin lisätä aktiiviehdon täyttävää työllistymistä edistäviä palveluita eri puolella maata. Näitä kannattaa edelleen mallintaa ja pilotoida joustavasti eri TE-toimistojen toiminta-alueilla.

Selvitys ei ole kannanotto aktiivimallin puolesta, vaan nostaa esiin järjestöjen merkitystä työllistymistä edistävien palvelujen tuottajana.

Järjestöt jo monipuolisesti mukana työllistämistoimissa

Työttömien Keskusjärjestö ja Vates-säätiö toteuttivat avoimen verkkokyselyn helmikuussa ja se kohdennettiin työttömien yhdistyksille, vammais- ja potilasjärjestöille sekä välityömarkkinatoimijoille. Myös muilla järjestöillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn.

Vastauksia saatiin 40 kappaletta. Vastaajista 8 edusti työttömien yhdistystä. Vammaisille, pitkäaikaissairaille tai osatyökykyisille palveluita tarjoavia yhteisöjä oli vastaajissa 22. Julkishallinnon tai seurakunnan edustajia oli 3. Lisäksi kyselyyn vastasi 2 oppilaitoksen edustajaa ja 5 välityömarkkinatoimijaa (esimerkiksi työpajoja).
Useimmat vastaajista järjestivät työllistymistä edistävää toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi työkokeilu, työnhaku- ja uravalmennus sekä kuntouttava työtoiminta. Osa yhdistyksistä tarjoaa myös mahdollisuutta suorittaa kelpoisuutta osoittavia todistuksia kuten tulityö- tai hygieniapasseja.

40 vastaajasta 37:llä oli kokemusta vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden tuetusta työllistämisestä tai siihen liittyvistä palveluista. Lisäksi järjestöissä on henkilöitä työllisyyspoliittisissa toimenpiteissä, kuten työhönvalmennuksessa ja palkkatuetussa työssä.

Vastauksissa nousi esiin erilaista toimintaa, joka näyttäisi soveltuvan suoraan tai lisää kehittämällä aktiivimallin ehtoihin. Tällaisia ovat mm. hanketoiminta, vapaaehtoistoiminta sekä pienimuotoisemmat digitaalisten taitojen kehittäminen ja erilaiset kurssit ja koulutukset. Vastauksissa nostettiin esiin myös omaehtoinen koulutus, ohjaus yrittäjyyteen sekä järjestöjen mahdollisuus tarjota koulutussopimuspaikkoja ja opiskelijaharjoittelupaikkoja.

Työttömän työkyvyn ja terveyden edistäminen keskeistä

Tutkimusten mukaan joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön eli 27 000 henkilöä. Vastanneissa järjestöissä on paljon työkyvyn ylläpitoon tai edistämiseen liittyvää toimintaa, kuten vertaistukitoimintaa, erilaista työpainotteista toimintaa, kulttuuritoimintaa sekä mielenterveyttä ja fyysistä kuntoa edistävää toimintaa. Tavoitteellisena ja ohjattuna näistä voisi luoda palveluita, jotka edistävät työllistymistä. Toiminta voidaan nähdä myös työttömien työterveyden edistämisenä.
Vaikka vapaaehtoistyötä ei ole toistaiseksi hyväksytty aktiivimallin ehtoon, kaikkien kyselyyn vastanneiden mielestä vapaaehtoistyössä on myös työllistymistä edistävää toimintaa. Osaamista voidaan dokumentoida esimerkiksi järjestön eri vastuutehtävissä, kuten asiakastyössä, hoivatyössä, ravintolatyössä, järjestyksen valvojana tai muissa erityistä osaamista vaativissa tehtävissä.

Vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta ei saa ainakaan rangaista eli vapaaehtoistyön tekeminen ei saisi johtaa työttömyyskorvausten eväämiseen. Sen sijaan järjestöjen toimintaa voidaan kehittää sellaiseksi, että myös järjestötoiminnassa yksilö voi kehittyä ja edetä eli luoda omaa järjestöuraa.

Esimerkiksi Klubitalojen toiminta rakentuu kokonaisuudessaan työpainotteiseen päivään. Klubitaloissa on myös rakennettu työtehtävistä vastuullisia kokonaisuuksia, mitä hyödynnetään mm. opinnollistamisessa eli henkilön tekemä työllä voidaan todentaa henkilön osaaminen ja taidot suhteessa opintojen vaatimuksiin. Klubitalot ehdottivat, että jäsenten tekemä työpainotteinen päivä tulisi hyväksyä työllistymistä edistäväksi toiminnaksi. Klubitalot ovat jo yli 20 vuotta tukeneet Suomessa osatyökykyisiä mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään ja luoneet myös omia työllistymisen malleja, kuten siirtymätyömalli.

Useimmissa vastauksissa tuotiin esille epävarmuus siitä, mikä toiminta lopulta täyttää aktiiviehdon. Työttömän tulisi voida täsmällisesti ennalta tietää, mikä toiminta hyväksytään ja mikä ei.

Lisätietoja:
Työttömien Keskusjärjestö ry
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@) tyottomat.fi
www.tyottomat.fi

Vates-säätiö sr
Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen, 0400 764 793, jaana.pakarinen (@) vates.fi
www.vates.fi

Vates-säätiö sr toimii asiantuntijaorganisaationa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaiseksi työllistymiseksi. Vates toimii yhteistyössä työllistämisen, kuntoutuksen ja koulutuksen sidosryhmien kanssa. Strategisena taustavoimana on 46 taustayhteisöä, jotka ovat valtakunnallisia vammaisjärjestöjä, niiden alueellisia yhdistyksiä, erityishuollon kuntayhtymiä ja työllistämispalveluita tuottavia toimijoita.

Työttömien Keskusjärjestö ry on riippumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on yhteistyökumppaneidensa kanssa rakentaa Suomea, jossa ihmiset voivat paremmin. Järjestö mm. tukee ja kannustaa jäsenyhdistystensä toimintaa työttömän fyysisen, psyykkisen ja aineellisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Yhteistyötahoja ovat mm. työttömien yhdistykset, eduskunta, ELY-keskukset, Kuntaliitto, ministeriöt ja monet järjestöt.

Print Friendly, PDF & Email