Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö vill tacka er för Bedöm­nings­pro­me­mo­ria om beho­ven att utveckla arbets­krafts­ser­vicen i samband med refor­men av arbets­verk­sam­he­ten i reha­bi­li­te­rings­syfte Refe­rens­num­mer: VN/37864/2025  Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö stöd­jer i allmän­het de utvecklingsförs­lag som presen­te­ras i bedöm­nings­me­mo­ran­dum 1–3 och 5. Nedan följer mer detal­je­rade kommen­ta­rer.   Utvecklingsförslag 1: Skräddarsydd karriärcoaching  Arbetsför­med­ling är resul­ta­tet av lång­sik­tig behand­ling. Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö har länge stöt­tat indi­vi­duella arbetsför­med­lingst­jäns­ter som passar klien­tens situa­tion. Efter­som det finska social– och sjukvårds­sys­te­met inte till­räckligt kani­den­ti­fiera klien­ter­nas arbets– och funk­tio­nella kapaci­tets­be­hov i förhål­lande till arbets­mark­na­dens behov, är det viktigt att kart­lägga dessa behov i samband med karriärcoac­hing.   Inom karriärcoac­hing är det också viktigt att iden­ti­fiera dessa behov av services­töd, särs­kilt i situa­tio­ner där arbets­sö­kande har mins­kad eller ingen jobb­sök­ning. De arbets­lösa bör inte befinna sig i en situa­tion där de kämpar med arbets­lös­he­toch hälsa utan profes­sio­nellt stöd.   Utvecklingsförslag 2: Diversifiering av arbetscoachningsmetoder  Det är viktigt att använda model­ler base­rade på impact-forsk­ning, såsom IPS-jobbcoach­ning. Det kan dock finnas otill­räcklig forsk­ning i Finland, särs­kilt om förde­larna med lågt­rös­kelt­jäns­ter rela­te­rade till att främja arbetsförmåga och funk­tio­nell kapaci­tet. Gene­rellt är pers­pek­ti­ven ofta snäva.   Den största utma­nin­gen med IPS-jobbcoach­ning är troli­gen de ekono­miska inves­te­rin­garna för att lansera och underhålla tjäns­terna. Detta borde inte vara ett hinder. En annan utma­ning är produk­ti­vi­te­ten hos model­ler som görs direkt med arbets­gi­vare i en situa­tion där det inte finns någon efterfrå­gan på arbets­kraft. I dessa situa­tio­ner måste arbetsför­med­lin­gen vara flexi­bel så att de erbju­der andra serviceak­ti­vi­te­ter som främ­jar arbete och funk­tio­nell kapaci­tet, utbild­ning elle­rans­täll­ning (inom offent­lig eller tredje sektor).   Utvecklingsförslag 3: Att bygga en anställningsplan som tjänsteenhet  Skulle detta innebära att man kombi­ne­rar akti­ve­rings- och anställ­ningspla­nen? Skulle myndig­he­ten kunna erbjuda andra hälso-…

Asia:  VN/32635/2025  Lausun­no­nan­ta­jan lausunto  1. Onko teillä lausuttavaa tulotietojen käsittelystä tai käyttötarkoituksista?  Esityk­sessä: “Järjes­tä­mis­la­kia ja tulo­re­kis­te­ri­la­kia muutet­tai­siin niin, että kunta- ja kuntayh­ty­mä­poh­jai­sille työvoi­ma­vi­ran­omai­sille mahdol­lis­tet­tai­siin oikeus saada ja käyt­tää asiak­kai­den vält­tä­mät­tö­miä tulo­tie­to­jär­jes­tel­mään talle­tet­tuja tieto­ja­jär­jes­tä­mis­laissa säädet­ty­jen työvoi­ma­pal­ve­lu­jen ja niihin liit­ty­vien tehtä­vien toimeen­pa­noa varten.”  Työt­tö­mien Keskus­jär­jestö kannat­taa esitystä. Työl­li­syys­pal­ve­lui­den vaikut­ta­vuu­desta kiis­tel­lään sekä tutki­mus­kir­jal­li­suu­dessa, että poliit­ti­sessa päätök­sen­teossa. Mikäli näiden palve­lui­den vaikut­ta­vuu­teen halu­taan saada parem­paa tutki­musta, tämä­lie­nee vält­tä­mä­tön askel eteen­päin. Tulo­tie­dot eivät kuiten­kaan vält­tä­mättä kerro työl­li­syys­pal­ve­lui­den hyödyn­tä­mi­sestä, kuin lyhyellä tähtäi­mellä ja kapealla kulmalla. Työl­li­syys­pal­ve­luilla on myös muita kuin työl­li­syy­teen liit­ty­viä merki­tyk­siä­pal­ve­lui­den aikana. Parhaim­mil­laan ne voivat edis­tää työl­lis­ty­mi­sen lisäksi asiak­kaan ammat­ti­tai­toa, hyvin­voin­tia, sekä yhteis­kun­nal­lista osal­li­suutta. Lisäksi näissä tuote­taan yhteis­kun­nal­lista hyvää.   Tiedon hyödyn­tä­mi­sessä on kuiten­kin turvat­tava asiak­kai­den henki­lö­tie­to­jen käyttö vastuul­li­sella tavalla. On tärkeä kirjata lakiin, että näiden tieto­jen hyödyn­tä­mistä voidaan hyödyn­tää vain asiak­kai­den edun mukai­sesti.   2. Onko teillä lausuttavaa muita työnhakua ja työllistymistä tukevien palvelujen kirjaamisvelvollisuuden täsmentämisestä?  Esityk­sessä: Työvoi­ma­vi­ran­omai­nen velvoi­tet­tai­siin tallen­ta­maan valta­kun­nal­li­seen tieto­va­ran­toon tarpeel­li­silta osin muut työn­ha­kua ja työl­lis­ty­mistä tuke­vat palve­lut. KEHA-keskuk­selle mahdol­lis­tet­tai­siin oikeus saada vält­tä­mät­tö­miä tieto­ja­tu­lo­tie­to­jär­jes­tel­mästä EVK-laissa säädet­ty­jen valtio­na­vus­tus­lain mukais­ten tehtä­vien hoita­mi­seksi.”  Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä tämä on kanna­tet­ta­vaa tarkoi­tuk­sen­mu­kaista, koska näin saamme parhaan mahdol­li­sen kuvan siitä mitä palve­luita työt­tö­mille on tarjolla. Tietoa voidaan hyödyn­tää palve­lui­den kehit­tä­mi­seksi sekä työt­tö­mien asiak­kai­den yhden­ver­tai­suu­den paran­ta­mi­seksi.   3. Onko teillä lausuttavaa vaikutusarvioinneista?  Vaiku­tusar­vioin­neissa täytyy kuulua työt­tö­mien asiak­kai­den ääni. Työt­tö­mät ovat usein parhaat asian­tun­ti­jat liit­tyen työl­lis­ty­mi­seensä.   On myös tärkeä saada se tieto, millä tavalla työt­tö­mien ääntä on hyödyn­netty, kun kyselyjä/vaikutusarviointeja on tehty.  Kehit­tä­mi­seh­do­tuk­sia on varmasti ollut palve­lui­den kehit­tä­mi­sestä ja lain­sää­dän­nön muutos­tar­peista. …

Asia:  VN/7747/2024  1. Yleistukilaki  Yleinen näkemyksenne työskentely- ja asumisaikavaatimuksen asettamisesta tavanomainen yleistuen saamisen edellytykseksi  Esityk­sessä ehdo­te­taan, “että työt­tö­myy­den perus­teella makset­tava yleis­tuki makset­tai­siin kotou­tu­mis­tu­kena sellai­selle työt­tö­mälle työn­ha­ki­jalle, joka ei täytä työt­tö­myys­tur­va­lain mukaista työs­sä­oloeh­toa ja joka on asunut Suomessa alle kolme­vuotta asumis­pe­rus­tei­sesta sosi­aa­li­tur­vasta rajat ylit­tä­vissä tilan­teissa anne­tun lain mukai­sella tavalla edel­tä­neen kymme­nen vuoden aikana.”  Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön mielestä tämä on järkevä lähtö­kohta. On ihmi­sar­voi­sen elämän edel­ly­tys saada tukea, jos ei töitä löydy, mutta suoma­lai­sen yhteis­kun­nan tulee välit­tää viesti, että työ on parasta sosi­aa­li­tur­vaa terveille ja työky­kyi­sil­leih­mi­sille.  Jo maassa olevien ihmis­ten työvoi­ma­po­ten­ti­aa­lin hyödyn­tä­mi­nen on järke­vää yhteis­kun­ta­po­li­tiiik­kaa.   Emme kannata sitä, että kotou­tu­mis­tu­kea kutsut­tai­siin yleis­tueksi. Jos yleis­tu­keen tulee valta­vasti erilai­sia tulo­ta­soja ja erityi­seh­toja, niin tuesta tulee sekava ja byro­kraat­ti­nen kaikille haki­joille.   Työt­tö­myys­tur­va­lain mukai­sen työs­sä­oloeh­don täyt­ty­mi­nen on työt­tö­mille kansa­lai­sille myös vaati­mus. Emme näe syytä, miksei maahan­muut­ta­ja­taus­tai­silla olisi vähin­tään­kin sama tilanne.    Työmark­ki­na­tuen ehtona on amma­til­li­nen koulu­tus tai korkea­kou­lu­tus. Mikäli tämä ei täyty, 21 viikon odotusa­jan jälkeen saa oikeu­den. Tähän suhteu­tet­tuna kolmen vuoden asumi­nen on pitkähkö aika. Toisaalta tätä odotusai­kaa luon­nol­li­sem­min­tu­lisi sovel­taa kansain­vä­li­siin käytän­töi­hin.   Yleinen näkemyksenne kielitaitoa koskevista poikkeuksista työskentely- ja asumisaikavaatimuksen soveltamiseen  Mieles­tämme perus­ta­son kieli­taito tukee Suomeen integroi­tu­mista. Sitä on kohtuul­lista vaatia.…

Vuosi 2026 tuo merkit­tä­viä tiuken­nuk­sia työi­käis­ten, erityi­sesti työt­tö­mien sosi­aa­li­tur­van suhteen. Koos­timme tästä näkö­kul­masta oleel­li­sim­mat muutok­set. Yleistuki korvaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen…

Työt­tö­mien Keskus­jär­jes­tön halli­tuk­sen kannan­otto Olemme erit­täin huolis­samme kevään 2026 aikana voimaan astu­vista heiken­nyk­sistä työt­tö­mien sosi­aa­li­tur­vaan. Ne tule­vat jo aiem­min tehty­jen…

Ruoka-avun tarve kasvaa samalla, kun ruoka-apuun käytet­tä­vän hävi­kin määrä vähe­nee. Tämä kehi­tys­kulku on jatku­nut aina­kin vuodesta 2020, jolloin Ruoka-apu.fi alkoi…